Huomaatko vuosikymmen loppuvan kohta?

Lukuvuosi 2018-2019 on tullut päätökseen ja pitkältä tuntuneen talven jälkeen on virkistävää nauttia kohta alkavasta kesästä. Kun on elänyt useamman vuosikymmenen, vuosikymmenen loppu tuntuu aina aluksi kaukaiselta, mutta nyt se on ihan jo jälleen tässä ja nyt. Suurimpia ja tärkeimpiä asioita mitataan vuosikymmenittäin ja on hyvä miettiä, mitä yhdessä vuosikymmenessä 2010-luvulla onkaan tapahtunut ja mitä tulee tapahtumaan seuraavana vuosikymmenenä.

Lukiossa kulunut vuosikymmen muistetaan todennäköisesti myöhemmin vuosikymmenenä, jolloin ylioppilaskokeet muuttuivat kokonaan digitaalisiksi. Tämä on ollut selvä jatke kaikelle sille, mitä muuallakin yhteiskunnassa on kehittynyt viimeisen viidentoista vuoden aikana. Digitaaliset ylioppilaskokeet muuttivat asioita lukiolaisen arjessa enemmän kuin mikään muu tai mikään opetussuunnitelma, joita kuluneella vuosikymmenellä tuli tasan yksi eli vuonna 2016. Opetussuunnitelmatyötä häiritsi kaikenlainen kiire ja suorittamisen tarve, kun aikaa asioiden miettimiseen oli liian vähän. Toisaalta mitään suuria muutoksia oikeastaan mihinkään ei uskallettu tehdä. Seuraava suurempi opetussuunnitelma uudistus tulee vuodeksi 2021 ja siihen perusteena on muuttunut lukiolaki ja siihen on nyt enemmän aikaa.

Tiedonkulun nopeus, avoimuus, helppous ja vaivattomuus saivat kuluneen vuosikymmenen aikana myös vastareaktion. Vastareaktioon vaikuttivat vahvat epäilykset itänaapurimme osallisuudesta mielipidevaikuttamiseen eri EU-maiden vaaleissa. Euroopan yhteisön tietosuoja-asetuksen vuoksi henkilötietojen käyttötarkoitusta ja julkisuutta on täytynyt miettiä uudelleen myös lukiossa. Tässä vuosikirjassa ei ole mainittu enää lukiossa opiskelevien nimiä tai nimilistoja kuten aina ennen on ollut tapana, koska nimen ja kuvan käyttämiseen juuri tähän käyttötarkoitukseen tarvitaan aina yksilön lupa ja alle 18-vuotiaalla sen antaa huoltaja ja kaikki eivät ole lupaa antaneet. Ylioppilaiden ja stipendien saajien nimet löytyvät tästä vuosikirjasta. Nimilistoja on ollut Tornion yhteislyseon lukion vuosikirjassa niin pitkän ajan kuin lukio on ollut olemassa, mutta nyt ne ovat kaikki pois. Mainittakoon tässä yhteydessä myös se, että vielä 1970-luvulla vuosikirja sisälsi myös edellisen vuoden ylioppilaiden arvosanat ylioppilaskokeessa eri oppiaineissa.

Mitä 2020-luku tuo tullessaan?

On mielenkiintoista ajatella myös eteenpäin tulevaa vuosikymmentä. Millainen lukio meillä on vuonna 2030? Pelkästään syntyvyys tilastoja katsomalla selviää, että nuoria on huomattavasti eli lähes neljäsosa vähemmän kuin tällä hetkellä ja tämä ei koske pelkästään Torniota vaan lähes koko Manner-Suomea. Erään tutkimuksen mukaan Suomessa on tulevaisuudessa vain kolme kasvukeskusta ja edes Oulunseutu ei ole yksi niistä. Torniossa ja Lapin alueella kuolee tällä hetkellä enemmän ihmisiä kuin syntyy. Pelkästään ensimmäisen vuosineljänneksen aikana 2019 asukasluku väheni Torniossa 38 hengellä, vaikka kaupunkiin tuli maahanmuuttoa 5 henkilöä.

Väestökadon pysäyttäminen tai edes sen hillitseminen ei onnistu enää entisin keinoin. Tilanne on ihan saman kaltainen kuin hyvin tiedostetussa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, vaikka asiana onkin ihan toinen. Tarvitaan rajojen rikkomista, uudenlaista ajattelua ja kenties sukupolven vaihtumista. Yhden päivän ilmastolakko talvella oli kenties vasta esimakua jostain tulevasta muutoksesta, vaikka tietenkin itse jouduin suhtautumaan asiaan asemani vuoksi kielteisesti. Ajatushautumo Sitra on esittänyt laskelmat Suomen kaltaisille maille, jonka mukaan nykyisiin päästötavoitteisiin päästäkseen Suomen pitäisi leikata päästöjään peräti 70% seuraavalla vuosikymmenellä. Kuulostaa aika utopistiselta ajatukselta ja vaatii toimia jokaiselta yksilöltä mm. vegaanisempaa ruokavalioita ja liikkumisen rajoittamista. Ollaan tekemisissä asioiden kanssa, jotka kuuluvat yksilövapauden ja ihmisoikeuksien piiriin. Ei ole mikään ihme, että elintapojen muutosvaatimuksia on helppo vastustaa ja olla niiden kanssa eri mieltä. Onko meillä ihmisoikeutus käyttää elinaikanamme uusiutumattomia luonnonvaroja omaan mukavuuden tavoitteluun ja kenellä on tämä oikeus ja kenellä ei? Kunpa nuoret ottaisivat esimerkiksi tähän kysymykseen enemmän kantaa 2020-luvulla.

Koulun tasolla todennäköisesti kymmenen vuoden kuluttua teemme enemmän huomattavasti enemmän yhteistyötä lähialueiden tai muiden alueiden kanssa Suomessa opetuksen järjestämiseksi. Muut vaihtoehdot lienevät varsin karuja yksilöille kauempaa koulua käyville ja myös kurssivariaatiolle Torniossa. Tulevaisuudessa on mahdollista päästä yliopistojen kurkistuskursseille jo lukion aikana tavalla, jota ei ole vielä nähty ja mahdollisesti ensi lukuvuotena. Kansainvälisestä yhteistyöstä karsitaan ulottovuuksia, koska lentomatkustamista tulisi karttaa ympäristösyistä. Pitäisikö opiskelijalle sallia myös mahdollisuus osallistua oppitunneille etänä koulussa ja ihan tavallisilla kursseilla? Arpelasta kulkeville tulee moninkertainen hiilijalanjälki lukion käymisestä kuin Putaalta kouluun polkevilla.

Lukiolaki 2019 ja sen tuomat muutokset

Uusi lukiolaki tulee voimaan 1.8.2019 alusta ja seurauksena muutamat koulun säännöt muuttuvat välittömästi ja lukuvuoden 2021 alusta uusi opetussuunnitelma määrittelee lukuisan muun asian uudelleen. 1.8.2019 voimaan tulevassa lukiolaissa sanotaan esimerkiksi, että opiskelijalla on velvollisuus osallistua opetukseen, jollei hänen poissaololleen ole perusteltua syytä.  Aikaisemmin vuoden 1998 lukiolaissa saman kohdan mukaan opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta. Vanha lukiolaki odottaa siis opiskelijan pyytävän etukäteen vapautusta ja uusi olettaa selvitysten tulevan jälkikäteen kuten Wilman-aikana on yleensä tapana. Poissaolosääntö on meillä ollut liian epämääräinen ja tulkinnanvarainen sekä opiskelijalle ja opettajalle. Lukio saa itse vuoden 2019 lukiolain mukaan määritellä poissaolosäännön tarkemmin ja sen tulemmekin tekemään opiskelijoille elokuussa 2019. Esimerkiksi loman vuoksi ei enää tarvitse voi anoa vapautusta, vaan opiskelija voi olla pois oppitunneilta perustellun syyn eli lomamatkan vuoksi enintään sen neljä kertaa kurssilta kuten aikaisemmin. Perusteltu syy voi olla periaatteessa mikä tahansa ja se voi vaikuttaa arviointiin, mikäli opiskelija on pois juuri niiltä tunneilta, jolloin arviointia tehdään. Uuden poissaolosäännön tavoitteena on olla vähemmän tulkinnanvarainen, sitä voi helposti noudattaa ja sen voi jokainen muistaa. Avainkohta on sama kuin ennenkin eli kurssilta voi olla neljä kertaa pois ilman pelkoa sen keskeytymisestä. Poissaolosäännön ei ole siis tarkoitus kiristyä lainkaan entiseen verrattuna.

Toinen tärkeä asia koulussa ja erityisesti lukiossa on jaksamiseen ja työhyvinvointiin liittyvät kysymykset ja niitä on pidettävä pinnalla 2020-luvulla. On selvä asia, että digitaalisia ylioppilaskokeita ja niihin liittyviä toimintoja on ollut pakko tuoda näkyville opiskelijoille aikaisempaa enemmän. Kaiken kukkuraksi korkeakoulujen ja yliopistojen valintakoeuudistuksesesta on tullut kertoa opiskelijoille ja on selvää, että näiden muutosten keskellä on opiskelijan pää saattanut olla hieman pyörällä. Henkilökuntana haluaisimme panostaa enemmän opiskelijoiden jaksamiseen ja hyvinvointiin. Alkamassa oleva opetussuunnitelmatyö huomioi  jaksamiseen liittyvät kysymykset väljempinä sisältöinä kursseissa, laaja-alaisina osaamiskokonaisuuksina ja opiskelijoiden uusina tukipalveluina niitä tarvitseville. Kaiken tavoitteena on tehdä lukiosta ihmisen parasta aikaa. Opetussuunnitelma määrittelee hienosti aivan uuden käsitteen eli sydämmen sivistyksen ulottuvuuden, joka tarkoittaa kaikkea sitä mitä jää jäljelle, kun kaikki opeteltu unohtuu. Sydämen sivistystä edistävät yhteisöllinen ja osallistava toimintakulttuuri, yhteydet ympäröivään maailmaan sekä elämänhallinnan taitojen harjoittelu lukion aikana.

Lukuvuosi 2018-2019

Lukion lukuvuosi 2018-2019 on sisältänyt lukuisan joukon meille kouluna ainutkertaisia tapahtumia ja hetkiä, joiden muisteleminen jälkikäteen tuottaa minulle rehtorina suurta mielihyvää ja jälleen on asioita, joista juuri tämän lukuvuoden voi muistaa vuosienkin päästä. Tornionseudun koulun muutto peruuntui, mutta sen seurauksena vanha tietokoneluokkamme muuttui monikäyttötilaksi opiskelijoiden käyttöön. Ensimmäistä kertaa koskaan auditiiveissa eli opiskelijoiden kuulemisessa, emme saaneet palautetta hiljaisen opiskelutilan puuttumisesta. Kansainvälisyys on näkynyt koulullamme kuluvana vuotena myös paljon. Opiskelijoitamme on ollut opintomatkoilla Lyonissa ja Pietarissa. Lisäksi saimme Lyonista opiskelijoita vieraaksemme helmikuussa 2019. Kaikesta päätellen Lyonin opintomatkat molempiin suuntiin olivat erittäin onnistuneita, koska uusia on suunniteltu jo ensi lukuvuodeksi.

Talven aikana järjestetyn Odd Fellows-järjestön kirjoituskilpailun voittaja Aino Räisänen tiivistää kaikenlaiseen tasa-arvoon ja hyvinvointiin liittyviä ajatuksia lauseessa “Varmasti jokainen haluaa tulla rakastetuksi ja arvostetuksi oman itsenään, eikä kenenkään pitäisi joutua taistelemaan sen oikeuden puolesta.” On tärkeää, että pääajatus kaikessa tekemisessä myös koulussa on yksilöllisyys ja kaikkien mielipiteiden huomioiminen. Nämä asiat on hienosti huomioitu jo tänä päivänä ja vielä tarkemmin vuoden 2021 opetussuunnitelman luonnoksessa. Samaa mieltä ei tarvitse tietenkään olla, mutta mielipiteistä huolimatta kaikilla ihmisillä on sama arvo ja merkitys. Aino Räisänen palkittiin Odd Fellows-järjestön toimesta kirjoituksestaan Islannin ja Amerikan matkalla kesällä 2019.

Nyt päättyvä lukuvuosi jää viimeiseksi opetus vuodeksi lehtori Markku Välimaalle hänen siirtyessä eläkkeelle. Markku tunnettiin koulussa opiskelijoiden keskuudessa niin pitkälle kuin kukaan jaksaa muistaa lempinimellä Maukka. Markun työuraan vuodesta 1984 lähtien Tornion kouluissa on mahtunut monenlaista, joista hän kertoo aina oikein mielellään. Markku muisteli viimeisenä varsinaisena työpäivänään uransa alkuaikoja päivänavauksessa. Päälimmäisenä tunteena ensimmäisillä oppitunneilla 35 vuotta sitten oli pelko ja epävarmuus ja tulikohan sittenkään tehtyä oikea uravalinta. Nyt tunne oli tyytyväisyys ja kiitollisuus kaikista niistä vuosista ja oppitunneista, joita on saanut pitää. Luokkatilanteet ja opiskelijoiden kohtaamiset ovat opettajuudessa parasta. Omasta puolestani kiitän Markkua näistä vuosista Tornion kouluissa ja toivotan terveyttä sekä erittäin ansaittuja eläkepäiviä.

Syksyn 2018 ja kevään 2019 ylioppilaskirjoituksen tuloksista oli meille jälleen iloa. Korkeimpia eli laudatur-arvosanoja oli valmistuneilla eniten oppiaineista englannissa eli peräti 6 kappaletta. Kaiken kaikkiaan keväällä valmistuneiden joukossa laudatureita oli 27 kappaletta, joka on hieman vähemmän kuin edellisenä vuotena. Painotettu puoltoäänten keskiarvo keväällä 2019 valmistuneilla ylioppilailla oli 4,21, joka on arvosanojen cum laude approbatur (C) ja magna cum laude approbatur välissä (M). Edellisenä vuotena vastaava keskiarvo oli 4,33. On merkille pantavaa, että meillä on ollut ilo ja kunnia jakaa avokätisesti uusille ylioppilaille ulkopuolisten lahjoittajien stipendejä ja lahjoja. Kiitän kaikkia lahjoittajia kaikkia mitä nöyrimmin ja lahjoittajien nimet löytyvät tämän vuosikirjan lopusta.

Haluan onnitella kaikkia syksyllä 2018 ja keväällä 2019 Tornion yhteislyseon lukiosta valmistuneita ja myös kaikkia tukijoukkoja kotona tuestanne. Kiitän myös koulumme opettajia, henkilökuntaa sekä yhteistyökumppaneita työntäyteisestä ja mielenkiintoisesta lukuvuodesta ja toivotan kaikille erittäin virkistävää kesälomaa. Palatkaamme virkistyneenä ja levänneinä takaisin työn ääreen elokuussa.

Marko Kaarlela
rehtori