Kurssisisällöt

5.3 Äidinkieli ja kirjallisuus

5.3.1 Suomen kieli ja kirjallisuus ‑oppimäärä

Pakolliset kurssit

1. Tekstit ja vuorovaikutus (ÄI1)

Opiskelijan käsitys monimuotoisista teksteistä ja vuorovaikutuksesta syvenee. Hänen monilukutaitonsa sekä kykynsä toimia vuorovaikutustilanteissa tavoitteellisesti ja tarkoituksenmukaisesti lisääntyvät. Hän harjaantuu tarkkailemaan ja kehittämään omia taitojaan kuuntelijana, puhujana, lukijana ja kirjoittajana erilaisissa ympäristöissä.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• oppii hahmottamaan tekstejä merkityksiä rakentavina kokonaisuuksina
• kehittää taitoaan tulkita, tuottaa ja arvioida erilaisia tekstejä ja niiden ilmaisutapoja
• monipuolistaa käsitystään kirjoittamisesta, lukemisesta ja puhumisesta vuorovaikutuksellisena, yhteisöllisenä ja yksilöllisenä ilmiönä
• syventää käsitystä itsestään tekstien tulkitsijana ja tuottajana
• lisää tietojaan ja taitojaan puhumisesta ja ryhmäviestinnästä.

Keskeiset sisällöt

• oman viestijäkuvan kehittyminen puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana ja lukijana
• tekstin käsite ja tekstilajit: kertovat, kuvaavat, ohjaavat, kantaa ottavat ja pohtivat tekstit ja niiden yhdistelmät
• tekstikokonaisuuden rakentuminen, tekstien tavoitteen, kontekstin, sisällön, rakenteen ja näkökulmien erittely sekä tiedon soveltaminen omaan ilmaisuun
• tekstien monimuotoisuus, erityisesti mediatekstit ja kuvat mediassa

2. Kieli, kulttuuri ja identiteetti (ÄI2)

Opiskelijan käsitys kielen ja muiden ilmaisutapojen merkityksiä rakentavasta luonteesta, kielen vaihtelusta, kulttuurin merkityksestä ja vuorovaikutuksesta monipuolistuu. Opiskelija saa yleiskuvan siitä, mikä merkitys kielellä ja kulttuurilla on yksilön identiteetille ja yhteiskunnalle.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• syventää kieli- ja tekstitietoisuuttaan sekä ymmärtää kielen ja kirjallisuuden yhteiskunnallisen, yksilöllisen, yhteisöllisen ja merkityksiä rakentavan tehtävän
• oppii ymmärtämään kielen rakenteita ja käyttämään kieliopillisia käsitteitä tekstejä eritellessään
• ymmärtää suomen kielen aseman maailman kielten joukossa
• ymmärtää Suomen kulttuurisen ja kielellisen moninaisuuden, äidinkielen ja kielitaidon sekä tiedon- ja tieteenalojen kielten merkityksen
• oppii suunnittelemaan, muokkaamaan ja laatimaan puhuttuja ja kirjoitettuja asiatekstejä, antamaan ja vastaanottamaan palautetta sekä arvioimaan puhe- ja kirjoitustaitojaan.

Keskeiset sisällöt

• kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin merkitys identiteetin rakentamisessa
• kielen rakenteiden ja muiden merkityksiä rakentavien ilmaisutapojen analyysi, kielen metaforisuus
• suomen kielen vertailu muihin kieliin, kielen vaihtelu ja muuttuminen, kirjakielen normit, kehittäminen ja ohjailu, Suomen kielellinen ja kulttuurinen moninaisuus, kielen ja kulttuurin yhteys, monikielisyys, kielten elinvoimaisuus
• kurssin teemaan liittyviä fiktiivisiä ja faktatekstejä
• kirjoittaminen prosessina: ideointi, suunnittelu, aiheen rajaus ja näkökulman valinta, jäsentely, palautteen antaminen ja vastaanottaminen, muokkaaminen, tyylin hionta, otsikointi ja viimeistely
• informatiivisen puheenvuoron rakentaminen ja esittäminen sekä palautteen antaminen ja vastaanottaminen

 3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI3)

Opiskelijan käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä syvenee. Opiskelija harjaantuu tulkitsemaan kaunokirjallisia tekstejä ja nauttimaan kaunokirjallisuudesta sen eri muodoissaan.

aTavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• harjaantuu lukemaan fiktiivisiä tekstejä analyyttisesti ja eläytyen sekä omaa lukemistaan reflektoiden
• syventää käsitystään kaunokirjallisuudesta ja sen vaikutuskeinoista
• monipuolistaa taitoaan eritellä ja tulkita kaunokirjallisuutta sopivaa käsitteistöä ja lähestymistapaa hyödyntäen ja oppii perustelemaan tulkintaansa
• oppii ymmärtämään kielen poeettista luonnetta
• syventää ryhmäviestintätaitojaan.

Keskeiset sisällöt

• kaunokirjallisuuden lajit sekä niiden moninaisuus ja muuttuvuus
• monitulkintaisuus, kielen kuvallisuus ja tekstuaaliset keinot kaunokirjallisuudessa ja omissa teksteissä
• proosan, lyriikan ja draaman erittely ja tulkinta, erityisesti näytelmien ja runojen analyysi
• monimuotoisten tekstien kerronnan ja ilmaisun tarkastelua, esimerkiksi teatterin, elokuvan ja taidekuvien erittelyä ja tulkintaa
• kirjallisuuden pohjalta kirjoittaminen
• tavoitteellinen kirjallisuuskeskustelu sekä keskustelun erittelyä ja arviointia ryhmätaitojen näkökulmasta

• paikallisena piirteenä tutustutaan esimerkiksi taidenäyttelyyn, teatteriesitykseen tai elokuvaan

4. Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4)

Opiskelija oppii tarkastelemaan monimuotoisia tekstejä ja niiden ilmaisutapoja sekä vuorovaikutusta erityisesti vaikuttamisen ja osallisuuden näkökulmista. Hän perehtyy vaikuttamisen ja argumentoinnin keinoihin sekä syventää niihin liittyviä tietoja ja taitoja.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• syventää kriittistä lukutaitoaan, erityisesti medialukutaitoaan
• osaa perustella niin kirjoittajana kuin puhujanakin monipuolisesti näkemyksiään
• oppii tarkastelemaan ja arvioimaan tekstejä ja niiden välittämiä arvoja esimerkiksi ideologisista ja eettisistä lähtökohdista
• osaa tarkastella kirjallisuuden, muun taiteen ja median yhteiskunnallista vaikutusta ja kulttuurista merkitystä.

Keskeiset sisällöt

• vaikuttamisen ja argumentoinnin tavat sekä retoriset keinot
• vaikuttamisen kielelliset ja visuaaliset keinot
• tekstien ideologisuuden tunnistaminen, mielipiteen ja tutkimustiedon erot, tiedon- ja tieteenalojen puhetavat ja näkökulmat, tiedonhankinta ja -hallinta, viestinnän eettisyys
• sananvapaus, sensuuri, lähdekritiikki, tekijänoikeudet, mediakritiikki
• kantaa ottavan ja vaikuttavan kauno- ja tietokirjallisuuden keinoja ja lajeja
• argumentointitaidot, kantaa ottavien kirjoitusten ja puheenvuorojen harjoittelu
• paikallisena piirteenä kurssilla kirjoitettuja mielipidekirjoituksia julkaistaan koulun lehdessä

5. Teksti ja konteksti (ÄI5)

Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden konteksteja. Opiskelija harjaantuu erittelemään, tulkitsemaan ja tuottamaan erityylisiä ja -lajisia tekstejä.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• oppii tarkastelemaan tekstejä niiden maantieteellisissä, kielellisissä, ajallisissa ja kulttuurisissa konteksteissa ja suhteessa muihin teksteihin
• oppii erittelemään tekstien tyylipiirteitä
• kehittää ja laajentaa omia suullisia ja kirjallisia ilmaisutapojaan
• tuntee suomalaisen kaunokirjallisuuden ja maailmankirjallisuuden keskeisiä teoksia sekä teemoja ja osaa sijoittaa ne kulttuurikontekstiinsa.

Keskeiset sisällöt

• tekstien tarkastelua ihmiskuvan, maailmankuvan, arvo- ja aatemaailman ilmentäjinä sekä tekstin ilmestymisajankohdan että nykyajan kontekstissa
• tyylin vaikutus tekstiin ja kielenhuoltoa tyylin näkökulmasta
• suomalaisen ja maailmankirjallisuuden keskeisiä teoksia
• kirjallisuusaiheisia kirjoitus- ja puhetehtäviä, esimerkiksi puheenvuoro, draama, essee

6. Nykykulttuuri ja kertomukset (ÄI6)

Opiskelija oppii tarkastelemaan nykykulttuurin ilmiöitä erityisesti kertomusten ja kertomuksellisuuden näkökulmasta. Opiskelijan käsitys suomalaisesta nykykulttuurista ja sen moninaisuudesta syvenee. Opiskelija syventää tietojaan vuorovaikutusetiikasta.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• perehtyy ajankohtaisiin teksteihin ja ilmiöihin
• syventää käsitystään kielen ja tekstien merkityksestä kulttuurissa
• syventää käsitystään kertomuksista ja kertomuksellisuudesta kulttuurien keskeisenä ilmiönä sekä kerronnan ja ilmaisun keinoista
• tuntee Suomen ja muiden maiden nykykirjallisuuden ja -kulttuurin keskeisiä teoksia ja teemoja
• oppii toimimaan eettisesti ja rakentavasti vuorovaikutustilanteissa.

Keskeiset sisällöt

• ajankohtaisia kielen ja kulttuurin ilmiötä, esimerkiksi kielen ja tekstien muuttuminen digitaalisissa ympäristöissä, kieli ja identiteetti
• monimuotoisten tekstien ajankohtaiset lajit, esimerkiksi teatteri, mediatekstit, elokuva, kuvat
• kertomukset ja kertomuksellisuus kauno- ja tietokirjallisuudessa ja muussa kulttuurissa, intertekstuaalisuus, kuten myytit ja klassikot nykykulttuurissa
• nykyteosten käsittelyä, puhe- ja kirjoitustehtäviä kurssin teemoista sekä kielenhuoltoa
• dialoginen vuorovaikutus ja vuorovaikutusetiikka, myös verkossa

Valtakunnalliset syventävät kurssit

7. Puhe- ja vuorovaikutustaitojen syventäminen (ÄI7)

Opiskelija syventää ja monipuolistaa puhe- ja vuorovaikutustaitojaan ja niihin liittyviä tietojaan sekä kehittää kykyään ennakoida, mukauttaa ja arvioida viestintäänsä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Opiskelija oppii arvioimaan puhe- ja vuorovaikutustaitojen merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä. Opiskelijalle voidaan tarjota mahdollisuus osallistua toisen asteen puheviestintätaitojen päättökokeeseen eli Puhvi-kokeeseen.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• syventää tietojaan vuorovaikutuksen luonteesta, ominaispiirteistä ja puheyhteisöistä
• syventää käsitystään vuorovaikutussuhteiden rakentumisesta, ylläpitämisestä ja jännitteistä
• kehittää kykyään toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä rakentaa ja ylläpitää vuorovaikutussuhteita
• kehittää viestintärohkeuttaan sekä esiintymis- ja ryhmätaitojaan
• tunnistaa ja osaa analysoida sekä puhujan että sanoman luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä
• oppii tarkastelemaan vuorovaikutusta ja vuorovaikutustaitoja eri näkökulmista.

Keskeiset sisällöt

• vuorovaikutustilanteiden ja vuorovaikutussuhteiden osatekijät ja ominaispiirteet
• puhuttujen tekstien erittely, tulkinta, arviointi
• kielellinen ja ei-kielellinen viestintä
• arjen vuorovaikutustilanteet
• esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet ja menettelytavat sekä argumentointitaidot niissä
• esiintymis- ja ryhmätaitojen harjoittelu
• puheviestinnän kulttuurisia piirteitä
• paikallisena piirteenä voidaan käydä kaupunginvaltuuston kokouksessa ja harjoittelemassa esiintymistä eri palvelulaitoksissa

8. Kirjoittamistaitojen syventäminen (ÄI8)

Opiskelija syventää taitojaan tuottaa erilaisia tekstejä, erityisesti asiatyylisiä laajoja aineistopohjaisia tekstejä. Opiskelija perehtyy ajankohtaisiin kulttuurin, median ja yhteiskunnallisen keskustelun aiheisiin.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• syventää taitojaan oman tekstinsä näkökulman valinnassa, aiheen käsittelyssä, lähteiden valinnassa, ajattelun itsenäisyydessä ja ilmaisun omaäänisyydessä
• varmentaa taitoaan valmistella sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehyttä ja johdonmukaista tekstiä
• kykenee keskustellen ja kirjoittaen käsittelemään ajankohtaisia teemoja
• löytää itseään kiinnostavia tekstejä ja osallistuu niistä käytävään keskusteluun tuottamalla omaa tekstiä.

Keskeiset sisällöt

• kirjoitusprosessi, erityisesti tekstin muokkaaminen ja viimeistely palautteen perusteella sekä yhdessä kirjoittaminen, tekstien jakaminen
• tekstien ymmärrettävyyden, havainnollisuuden ja eheyden harjoittelua sekä kielenhuoltoa
• kirjoittaminen monipuolisen aineiston pohjalta, kuten fiktiivisten ja faktatekstien sekä monimuotoisten tekstien pohjalta
• mediatekstien tuottamista ja analyysia

9. Lukutaitojen syventäminen (ÄI9)

Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan eritellä, tulkita, tuottaa ja arvioida erilaisia tekstejä. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee. Opiskelija harjaantuu tuottamaan tekstien tulkintoja sekä puhuen että kirjoittaen.

Tavoitteet

• Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• vahvistaa taitoaan lukea analyyttisesti, kriittisesti, eläytyvästi ja luovasti erilaisia tekstejä
• syventää käsitystään monilukutaidosta, tekstien piirteistä, ominaisuuksista ja tekstilajeista
• varmentaa kriittistä ja kulttuurista lukutaitoaan sekä lukustrategioitaan
• syventää käsitystään tiedon- ja tieteenalojen kielistä ja puhetavoista.

Keskeiset sisällöt

• tekstitiedon ja -analyysin syventäminen, kielen, kirjallisuuden, kuvan ja median käsitteiden käyttö tekstien erittelyssä, tulkinnassa ja arvioinnissa
• fiktiivisten ja faktatekstien sekä monimuotoisten tekstien analysointia eri näkökulmista
• tekstikokonaisuuksien lukeminen, esimerkiksi esseiden, romaanien, novellien, tietokirjojen ja oppiaineen alaan kuuluvien tietotekstien lukeminen

Koulukohtainen soveltava kurssi

10. Tekstinhuollon kurssi (ÄI10)

Kurssi on kieliopin peruskäsitteiden (sanaluokat, verbimuodot, lauseenjäsenet) ja oikeinkirjoitusnormien kertauskurssi.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on vahvistaa opiskelijan kielentuntemuksen perustaitoja.

Keskeiset sisällöt

• Kerrataan keskeiset oikeinkirjoitusnormit.
• Tarkastellaan tekstiä kokonaisuutena ja kiinnitetään huomiota muun muassa lauserakenteisiin,
• tekstin kokonaisrakenteisiin, havainnollisuuteen ja tyyliin.
• Harjoitellaan tunnistamaan sanaluokat, sijamuodot ja verbimuodot.
• Analysoidaan virkerakenteita ja opetellaan tunnistamaan tärkeimmät lauseenjäsenet.
• Tarkastellaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroja.

Arviointi

Kurssi arvostellaan numerolla 4-10.

5.4.1.1 Ruotsi, A-oppimäärä

Pakolliset kurssit

1. Ruotsinkielinen maailmani (RUA1)

Kurssilla kartoitetaan opiskelijan ruotsin kielen taidon eri osa-alueiden osaamista ja kehittämisen kohteita sekä analysoidaan ja arvioidaan omia kielenopiskelutaitoja. Asetetaan tavoitteita ruotsin kielen opiskelulle ja etsitään autenttisia ruotsinkielisiä kielenkäyttöympäristöjä sekä keinoja oman ja yhteisen osaamisen kehittämiseksi.  Aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun, nuoren elämänpiiriin, harrastuksiin, kiinnostuksen kohteisiin ja kielenkäyttötarpeisiin.

 2. Ihminen verkostoissa (RUA2)

Kurssilla harjoitellaan toimintaa kielelliseltä ja kulttuuriselta vaativuudeltaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa eri viestintäkanavia käyttäen pohjoismaisessa kontekstissa. Syvennetään taitoa toimia aktiivisena keskustelijana ja toista kuuntelevana kielenkäyttäjänä. Harjaannutetaan taitoa muotoilla mielipiteitä sekä käydä merkitysneuvotteluja. Monipuolistetaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa tarvittavien strategioiden valikoimaa. Kurssilla käsitellään ihmissuhteisiin liittyviä teemoja ja niiden yhteydessä psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia. Pohditaan myös teknologian ja digitalisaation tuomia muutoksia vuorovaikutukselle ja hyvinvoinnille.

3. Pohjoismaisia kulttuuri-ilmiöitä (RUA3)

 Kurssilla laajennetaan ja syvennetään opiskelijoiden monilukutaitoa. Kurssilla tehdään eri tekstilajien tuotoksia painottaen tekstilajille ominaista kielellistä tarkkuutta.  Aihepiirinä ovat erilaiset kulttuuriset ilmiöt, ruotsinkieliset mediat sekä luova toiminta.

4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (RUA4)

Kurssilla kehitetään tiedonhankintataitoja ja kriittistä lukutaitoa sekä harjoitellaan aktiivista toimijuutta ruotsin kielellä. Tutustutaan erilaisiin yhteiskunnallisista ilmiöistä käytäviin keskusteluihin pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan näkökulmasta. Pohditaan yksilöiden ja yhteisöjen vastuita ja toimintamahdollisuuksia, kuten ihmisoikeuskysymyksiä ja vaikuttamismahdollisuuksia kansalaisyhteiskunnassa.

5. Tiede ja tulevaisuus (RUA5)

 Kurssilla syvennetään tekstin tulkinnan ja tuottamisen sekä tiedonhankinnan taitoja hakemalla tietoa opiskelijoita kiinnostavista tiedon- ja tieteenaloista. Harjaannutaan jakamaan omia tietoon tai mielipiteeseen perustuvia näkökantoja. Pohditaan erilaisia tulevaisuudenvisioita erityisesti teknologian ja digitalisaation näkökulmista. Aihepiirit nousevat eri tiedon- ja tieteenaloista.

6. Opiskelu, työ ja toimeentulo (RUA6)

Kurssilla syvennetään käsitystä kielitaidosta työelämätaitona ja sosiaalisena pääomana. Tutustutaan tekstilajeihin, joita opiskelijat kohtaavat mahdollisissa jatko-opinnoissa tai työelämässä. Pohditaan jatko-opinto- tai urasuunnitelmia ja työntekoa ruotsin kielellä myös muualla kuin Suomessa. Käsitellään talousasioita, jotka liittyvät itsenäistyvän, työelämään astuvan nuoren elämänpiiriin, sekä laajempia talouden ilmiöitä.

Valtakunnalliset syventävät kurssit

Kursseilla syvennetään opiskelijan taitoa käyttää ruotsin kieltä eri tarkoituksiin. Kursseilla harjoitellaan tekstien tulkitsemista ja tuottamista yksin ja yhdessä sekä kerrataan kielitietoa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Kursseihin voidaan integroida muihin opintoihin liittyvä kirjallinen tai suullinen ruotsinkielinen osuus tai kokonaisuus.

7. Kestävä elämäntapa (RUA7)

Kurssilla syvennetään taitoa tulkita ja tuottaa ruotsin kieltä erilaisissa kirjallisissa vuorovaikutustilanteissa ja erilaisille yleisöille. Kurssilla käsitellään eri tekstilajien tekstejä, kuten fiktiivisiä tai ei-fiktiivisiä, kertovia, kuvaavia, pohtivia, ohjaavia tai kantaa ottavia tekstejä. Kurssilla jatketaan oppimäärän pakollisten kurssien teemojen käsittelyä ekologisen, taloudellisen sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän elämäntavan näkökulmista ottaen huomioon opiskelijoiden tarpeet tai kiinnostuksen kohteet.

 8. Viesti ja vaikuta puhuen (RUA8)

Kurssilla syvennetään taitoa tuottaa kieltä suullisesti, taitoa ymmärtää puhuttua kieltä ja rakentaa dialogia. Vankennetaan puhumisen sujuvuutta sekä harjoitellaan valmistelua edellyttävää suullista tuottamista. Kurssilla kerrataan oppimäärän pakollisilla kursseilla käsiteltyjä aihepiirejä tai niitä täydennetään opiskelijoiden tarpeiden mukaan.

Koulukohtainen soveltava kurssi

9. Ainekirjoituskurssi (RUA9)

Kurssilla vahvistetaan opiskelijan ainekirjoitustaitoa mm. tutustumalla eri kirjoitelmatyyppeihin. Samalla kerrataan aiemmin opittuja rakenteita ja kartutetaan sanavarastoa. Lisäksi harjoitellaan kuullunymmärtämistä.

Kurssi suositellaan suoritettavaksi pakollisten kurssien jälkeen juuri ennen ylioppilaskokeeseen osallistumista.

Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

5.4.1.2 Ruotsi, B1-oppimäärä

Koulukohtainen soveltava kurssi

0.  Johdantokurssi (RUB0)

Kurssilla kerrataan perusopetuksessa opittuja tietoja ja taitoja sekä pohditaan opiskelutekniikoita. Kurssi johdattaa lukio-opintoihin kertaamalla kielen perusasioita. Kurssia suositellaan erityisesti niille opiskelijoille, joilla perusopetuksen päättötodistuksessa B- ruotsin arvosana on 7 tai alempi.

Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

Pakolliset kurssit

1. Minun ruotsini (RUB11)

 Kurssilla kartoitetaan opiskelijan ruotsin kielen taidon eri osa-alueiden osaamista ja kehittämisen kohteita sekä analysoidaan ja arvioidaan omia kielenopiskelutaitoja.  Asetetaan tavoitteita omalle oppimiselle ja etsitään keinoja oman ja yhteisen osaamisen kehittämiseksi. Pohditaan ruotsin kielen merkitystä omassa elämässä nyt ja tulevaisuudessa. Syvennetään vapaamuotoisia ja tuttavallisia matkailuun ja arkeen liittyviä vuorovaikutustaitoja. Käsiteltävät aihepiirit liittyvät nuorten omiin kiinnostuksen kohteisiin sekä tarpeisiin käyttää kieltä erityisesti suullisissa viestintätilanteissa.

2. Hyvinvointi ja ihmissuhteet (RUB12)

Kurssilla harjoitellaan erilaisia vuorovaikutustilanteita eri viestintäkanavia käyttäen ja niistä suoriutumiseen tarvittavia strategioita. Harjoitellaan taitoa toimia aktiivisena keskustelijana ja toista kuuntelevana kielenkäyttäjänä. Harjaannutetaan taitoa muotoilla mielipiteitä ja käydä merkitysneuvotteluja arkipäiväiseen elämään liittyvistä asioista. Kurssilla pohditaan eri näkökulmista, mitä on hyvä elämä ja mikä merkitys hyvinvoinnilla ja ihmissuhteilla on ihmisen elämässä. Pohditaan myös teknologian ja digitalisaation tuomia muutoksia vuorovaikutukselle ja hyvinvoinnille.

3. Kulttuuri ja mediat (RUB13)

Kurssilla vahvistetaan monilukutaitoa ja erilaisten tekstilajien tulkitsemis- ja tuottamistaitoa eri medioita hyödyntäen. Tutustutaan suomenruotsalaisiin ja muihin pohjoismaisiin kulttuuri-ilmiöihin ja medioihin ajankohtaisesta ja nuoria kiinnostavasta näkökulmasta.

4. Monenlaiset elinympäristömme (RUB14)

Kurssilla kehitetään erilaisten tekstilajien tulkintaa ja tuottamista. Aihepiireinä ovat kulttuurisesti moninainen elinympäristö sekä yhteiskunnan ajankohtaiset ilmiöt, joita tarkastellaan ensisijaisesti nuorten näkökulmasta.

5. Opiskelu- ja työelämää ruotsiksi (RUB15)

Kurssilla harjoitellaan työelämässä tarvittavia vuorovaikutustaitoja sekä pohditaan jatko-opintoja ja tulevaisuudensuunnitelmia. Tutkitaan mahdollisuuksia opiskella ja tehdä töitä ruotsin kielellä. Tutustutaan mahdollisuuksiin osallistua pohjoismaiseen ja muuhun kansainväliseen yhteistyöhön.

Valtakunnalliset syventävät kurssit

Kursseilla syvennetään opiskelijan taitoa käyttää ruotsin kieltä eri tarkoituksiin. Kursseilla harjoitellaan tekstien tulkitsemista ja tuottamista yksin ja yhdessä sekä kerrataan kielitietoa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Kursseihin voidaan integroida muihin opintoihin liittyvä kirjallinen tai suullinen ruotsinkielinen osuus tai kokonaisuus.

6. Viesti ja vaikuta puhuen (RUB16)

Kurssilla syvennetään taitoa tuottaa kieltä suullisesti, taitoa ymmärtää puhuttua kieltä ja rakentaa dialogia. Vankennetaan puhumisen sujuvuutta sekä harjoitellaan valmistelua edellyttävää suullista tuottamista. Kurssilla kerrataan oppimäärän pakollisilla kursseilla käsiteltyjä aihepiirejä tai niitä täydennetään opiskelijoiden tarpeiden mukaan.

7. Kestävä elämätapa (RUB17)

Kurssilla syvennetään taitoa tulkita ja tuottaa ruotsin kieltä erilaisissa kirjallisissa vuorovaikutustilanteissa ja erilaisille yleisöille. Kurssilla käsitellään eri tekstilajien tekstejä, kuten fiktiivisiä tai ei-fiktiivisiä, kertovia, kuvaavia, pohtivia, ohjaavia tai kantaa ottavia tekstejä. Kurssilla jatketaan oppimäärän pakollisten kurssien teemojen käsittelyä ekologisen, taloudellisen sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän elämäntavan näkökulmasta ottaen huomioon opiskelijoiden tarpeet tai kiinnostuksen kohteet.

Koulukohtaiset soveltavat kurssit             

8. Kohti ylioppilaskirjoituksia (RUB18)

Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä aiempaa vaativamman kieliaineksen avulla lähtökohtana esim. eri tieteenalat, tekniikan saavutukset ja yrityselämä. Eri aihekokonaisuudet tarjoavat näkökulmia ja lähestymistapoja aiheiden käsittelyyn. Kurssi on tarkoitettu niille opiskelijoille, jotka kirjoittavat B-tason ylioppilaskokeen.

Kurssi suositellaan suoritettavaksi pakollisten kurssien jälkeen juuri ennen ylioppilaskokeeseen osallistumista.

Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

9. Ainekirjoituskurssi (RUB19)

Kurssilla vahvistetaan opiskelijan ainekirjoitustaitoa mm. tutustumalla eri kirjoitelmatyyppeihin. Samalla kerrataan aiemmin opittuja rakenteita ja kartutetaan sanavarastoa. Lisäksi harjoitellaan kuullunymmärtämistä.

Kurssi suositellaan suoritettavaksi pakollisten kurssien jälkeen juuri ennen ylioppilaskokeeseen osallistumista.

Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

5.5.1 Vieraat kielet, englanti, A-oppimäärä

Koulukohtainen soveltava kurssi

 0. Johdantokurssi lukio-opiskeluun (ENA0)

Kurssilla kerrataan perusopetuksessa opittuja tietoja ja taitoja sekä pohditaan opiskelutekniikoita. Kurssi johdattaa lukio-opintoihin kertaamalla kielen perusasioita. Kurssia suositellaan erityisesti niille opiskelijoille, joilla perusopetuksen päättötodistuksessa englannin arvosana on 7 tai alempi.

Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

Pakolliset kurssit

1. Englannin kieli ja maailmani (ENA01)

Kurssilla kartoitetaan opiskelijan kielitaidon eri osa-alueiden osaamista ja kehittämisen kohteita, analysoidaan ja arvioidaan omia kieltenopiskelutaitoja, asetetaan tavoitteita englannin opiskelulle ja etsitään keinoja oman ja yhteisen osaamisen kehittämiseksi. Kurssilla pohditaan maailman kielellistä monimuotoisuutta, englannin kieltä globaalina ilmiönä sekä kielitaitoa välineenä kasvattaa kulttuurista osaamista. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun, nuoren elämänpiiriin ja kielenkäyttötarpeisiin.

2. Ihminen verkostoissa (ENA02)

Kurssilla harjoitellaan toimintaa kielelliseltä ja kulttuuriselta vaativuudeltaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa eri viestintäkanavia käyttäen, myös kansainvälisessä kontekstissa. Syvennetään taitoa toimia aktiivisena keskustelijana ja toista kuuntelevana kielenkäyttäjänä. Harjaannutetaan taitoa muotoilla mielipiteitä sekä käydä merkitysneuvotteluja. Monipuolistetaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa tarvittavien strategioiden valikoimaa. Kurssilla käsitellään ihmissuhteisiin liittyviä teemoja ja niiden yhteydessä psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia. Pohditaan myös teknologian ja digitalisaation merkitystä vuorovaikutukselle ja hyvinvoinnille.

3. Kulttuuri-ilmiöitä (ENA03)

Kurssilla laajennetaan ja syvennetään opiskelijoiden monilukutaitoa. Kurssilla tehdään eri tekstilajien tuotoksia painottaen tekstilajille ominaista kielellistä tarkkuutta. Aihepiireinä ovat erilaiset kulttuuriset ilmiöt, englanninkieliset mediat sekä luova toiminta.

4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (ENA04)

Kurssilla kehitetään tiedonhankintataitoja ja kriittistä lukutaitoa sekä harjoitellaan aktiivista toimijuutta englannin kielellä. Tutustutaan erilaisiin yhteiskunnallisista ilmiöistä käytäviin keskusteluihin erityisesti aktiivisen kansalaisuuden näkökulmasta.  Pohditaan yksilöiden ja yhteisöjen vastuita ja toimintamahdollisuuksia, kuten ihmisoikeuskysymyksiä ja vaikuttamismahdollisuuksia kansalaisyhteiskunnassa.

5. Tiede ja tulevaisuus (ENA05)

Kurssilla syvennetään tekstin tulkinnan ja tuottamisen sekä tiedonhankinnan taitoja hakemalla tietoa opiskelijoita kiinnostavista tiedon- ja tieteenaloista. Harjaannutaan jakamaan omia tietoon tai mielipiteeseen perustuvia näkökantoja. Pohditaan erilaisia tulevaisuudenvisioita erityisesti teknologian ja digitalisaation näkökulmista sekä englannin kielen asemaa kansainvälisenä tieteen ja teknologian kielenä. Aihepiirit nousevat eri tiedon- ja tieteenaloista.

6. Opiskelu, työ ja toimeentulo (ENA06)

Kurssilla syvennetään käsitystä kielitaidosta työelämätaitona ja sosiaalisena pääomana. Tutustutaan tekstilajeihin, joita opiskelijat kohtaavat mahdollisissa jatko-opinnoissa tai työelämässä. Pohditaan jatko-opinto- tai urasuunnitelmia ja työntekoa myös kansainvälisessä kontekstissa. Käsitellään talousasioita, jotka liittyvät itsenäistyvän, työelämään astuvan nuoren elämänpiiriin, sekä laajempia talouden ilmiöitä.

Valtakunnalliset syventävät kurssit

7. Kestävä elämäntapa (ENA07)

Kurssilla syvennetään taitoa tulkita ja tuottaa englantia erilaisissa kirjallisissa vuorovaikutustilanteissa ja erilaisille yleisöille. Kurssilla analysoidaan tai tuotetaan eri tekstilajien tekstejä, kuten fiktiivisiä tai ei-fiktiivisiä, kertovia, kuvaavia, pohtivia, ohjaavia tai kantaa ottavia tekstejä. Kurssilla jatketaan oppimäärän pakollisten kurssien teemojen käsittelyä ekologisen, taloudellisen sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän elämäntavan näkökulmasta ottaen huomioon opiskelijoiden tarpeet tai kiinnostuksen kohteet.

 8. Viesti ja vaikuta puhuen (ENA08)

Kurssilla syvennetään taitoa tuottaa kieltä suullisesti, taitoa ymmärtää puhuttua kieltä ja rakentaa dialogia. Vankennetaan puhumisen sujuvuutta sekä harjoitellaan valmistelua edellyttävää suullista tuottamista. Kurssilla kerrataan oppimäärän pakollisilla kursseilla käsiteltyjä aihepiirejä tai niitä täydennetään opiskelijoiden tarpeiden mukaan.

Koulukohtaiset soveltavat kurssit

9. Kieliopin ja kuullun ymmärtämisen kurssi (ENA09)

Kurssilla harjoitellaan sekä kuullun- että luetun ymmärtämistä monipuolisesti. Kerrataan jo aiemmin opittuja rakenteita. Kurssi on tarkoitettu erityisesti niille toisen vuoden opiskelijoille, jotka tarvitsevat kertausta ennen viimeisen lukiovuoden kursseja.

Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

10. Kohti ylioppilaskirjoituksia (ENA10)

Kurssilla vahvistetaan aiemmin opittuja taitoja vaativampaa teksti- ja kuuntelumateriaalia hyödyntäen. Kerrataan myös aiemmin opittuja kielioppirakenteita. Kurssi suositellaan suoritettavaksi pakollisten kurssien jälkeen juuri ennen ylioppilaskokeeseen osallistumista.

Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

5.5.2 Vieraat kielet, B2-oppimäärä, ranska, saksa ja venäjä

Valtakunnalliset syventävät kurssit

1. Elämän tärkeitä asioita (B21)

Kurssilla pohditaan opiskeltavan kielen merkitystä omassa elämässä nyt ja tulevaisuudessa. Kartoitetaan opiskelijan opiskeltavan kielen osaamista, analysoidaan ja arvioidaan omia kielenopiskelutaitoja, asetetaan tavoitteita omalle oppimiselle ja etsitään keinoja oman ja yhteisen osaamisen kehittämiseksi. Monipuolistetaan vuorovaikutustaitoja eri viestintäkanavia käyttäen. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, ihmissuhteisiin ja verkostoihin, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin.

2. Monenlaista elämää (B22)

Kurssilla kiinnitetään huomiota sosiaalisten koodien mahdollisiin eroavuuksiin vuorovaikutuksessa. Harjoitellaan pienimuotoista kirjallista viestintää. Kurssin aihepiirit käsittelevät viestintää kulttuurien välisissä kohtaamisissa Suomessa ja ulkomailla.

3. Hyvinvointi ja huolenpito (B23)

Kurssilla opetellaan eri viestintäkanavia käyttäen toimimista keskustelijana ja toista kuuntelevana kielenkäyttäjänä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Harjoitellaan taitoa muotoilla mielipiteitä ja käydä merkitysneuvotteluja arkipäiväiseen elämään liittyvistä asioista. Tutustutaan erilaisiin hyvinvointiin, ihmissuhteisiin ja elämänvaiheisiin liittyviin teksteihin ja harjoitellaan keskustelemaan niihin liittyvistä asioista. Pohditaan myös teknologian ja digitalisaation tuomia muutoksia vuorovaikutukselle ja hyvinvoinnille.

4. Kulttuuri ja mediat (B24)

Kurssilla vahvistetaan monilukutaitoa. Tutustutaan kohdekielisen kielialueen tai ‑alueiden kulttuuri-ilmiöihin ja medioihin ajankohtaisesta ja nuoria kiinnostavasta näkökulmasta.

5. Opiskelu, työ ja tulevaisuus (B25)

Kurssilla kiinnitetään huomiota viestinnän kulttuuriseen sopivuuteen. Aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin.

 6. Yhteinen maapallomme (B26)

Kurssilla jatketaan keskusteluharjoituksia ja kerrataan kielitietoa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Tutustutaan mahdollisuuksiin osallistua kansainväliseen yhteistyöhön. Aihepiirit nousevat luonnosta, erilaisista asuinympäristöistä sekä kestävästä elämäntavasta.

7. Kansainvälinen toiminta (B27)

Kurssilla hyödynnetään kielitaitoa ja vahvistetaan kulttuurista ymmärrystä tutustumalla tai osallistumalla kansainväliseen yhteistyöhön, vapaaehtoistyöhön tai työelämään tarvittaessa etäyhteyksiä hyödyntäen. Kielelliset tavoitteet määrittyvät toiminnan perusteella. Mahdollisesta osallistumisesta kansainväliseen toimintaan opiskelijat raportoivat yhdessä sovittavalla tavalla.

8. Viesti puhuen ja kirjoittaen (B28)

Kurssilla vankennetaan tuottamistaitoja, joita tarvitaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Harjoitellaan erilaisten tekstilajien tuottamista ja tulkintaa. Kerrataan aiemmin käsiteltyjä aihepiirejä tai niitä täydennetään opiskelijoiden tarpeiden mukaan.

Koulukohtainen soveltava kurssi

9. Monipuolisen kielitaidon kurssi (B29)

Kurssilla kerrataan keskeiset rakenteet, kartutetaan sanavarastoa, harjoitellaan kuullunymmärtämistä ja ainekirjoitusta ylioppilaskirjoituksia silmällä pitäen. Lisäksi tehdään suullisia kielitaidon harjoituksia.

Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

5.5.3 Vieraat kielet, B3-oppimäärä, espanja, ranska, saksa ja venäjä

Valtakunnalliset syventävät kurssit

1. Tutustutaan toisiimme ja uuteen kieleen (B31)

Kurssilla tutustutaan opiskeltavan kielen asemaan maailmassa ja hahmotetaan uuden kielen suhde opiskelijoiden aiemmin opiskelemiin tai osaamiin kieliin. Harjoitellaan vuorovaikutusta arkeen liittyvissä tilanteissa ja niissä tarvittavia viestintästrategioita sekä opetellaan tärkeimpiä kohteliaisuuteen liittyviä ilmauksia.

2. Matkalla maailmassa (B32)

Kurssilla harjoitellaan selviytymistä erilaisissa matkustamiseen liittyvissä sosiaalisen kohtaamisen tilanteissa ja tavanomaisissa asiointitilanteissa. Opetellaan lisää kompensaatiokeinojen ja muiden viestintästrategioiden käyttöä.

3. Elämän tärkeitä asioita (B33)

Kurssilla harjoitellaan vuorovaikutustaitoja eri viestintäkanavia käyttäen. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, ihmissuhteisiin ja verkostoihin, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin.

4. Monenlaista elämää (B34)

Kurssilla kiinnitetään huomiota sosiaalisten koodien mahdollisiin eroavuuksiin vuorovaikutuksessa. Harjoitellaan pienimuotoista kirjallista viestintää. Kurssin aihepiirit käsittelevät viestintää kulttuurien välisissä kohtaamisissa Suomessa ja ulkomailla.

5. Hyvinvointi ja huolenpito (B35)

Kurssilla opetellaan eri viestintäkanavia käyttäen toimimista keskustelijana ja toista kuuntelevana kielenkäyttäjänä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Harjoitellaan taitoa muotoilla mielipiteitä ja käydä merkitysneuvotteluja arkipäiväiseen elämään liittyvistä asioista. Tutustutaan erilaisiin hyvinvointiin, ihmissuhteisiin ja elämänvaiheisiin liittyviin teksteihin ja harjoitellaan keskustelemaan niihin liittyvistä asioista. Pohditaan myös teknologian ja digitalisaation tuomia muutoksia vuorovaikutukselle ja hyvinvoinnille.

6. Kulttuuri ja mediat (B36)

Kurssilla vahvistetaan monilukutaitoa. Tutustutaan kohdekielisen kielialueen tai ‑alueiden kulttuuri-ilmiöihin ja medioihin ajankohtaisesta ja nuoria kiinnostavasta näkökulmasta.

7. Opiskelu, työ ja tulevaisuus (B37)

Kurssilla kiinnitetään huomiota viestinnän kulttuuriseen sopivuuteen. Aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin.

8. Yhteinen maapallomme (B38)

Kurssilla jatketaan keskusteluharjoituksia ja kerrataan kielitietoa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Tutustutaan mahdollisuuksiin osallistua kansainväliseen yhteistyöhön. Aihepiirit nousevat luonnosta, erilaisista asuinympäristöistä sekä kestävästä elämäntavasta.

Koulukohtaiset soveltavat kurssit

9. Kansainvälinen toiminta (B39)

Kurssilla hyödynnetään kielitaitoa ja vahvistetaan kulttuurista ymmärrystä tutustumalla tai osallistumalla kansainväliseen yhteistyöhön, vapaaehtoistyöhön tai työelämään tarvittaessa etäyhteyksiä hyödyntäen. Kielelliset tavoitteet määrittyvät toiminnan perusteella. Mahdollisesta osallistumisesta kansainväliseen toimintaan opiskelijat raportoivat yhdessä sovittavalla tavalla.

Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

10. Viesti puhuen ja kirjoittaen (B310)

Kurssilla vankennetaan tuottamistaitoja, joita tarvitaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Harjoitellaan erilaisten tekstilajien tuottamista ja tulkintaa. Kerrataan aiemmin käsiteltyjä aihepiirejä tai niitä täydennetään opiskelijoiden tarpeiden mukaan.

Kurssi arvioidaan numeroarvosanalla.

11. Monipuolisen kielitaidon kurssi (B311)

Kurssilla kerrataan keskeiset rakenteet, kartutetaan sanavarastoa, harjoitellaan kuullunymmärtämistä ja ainekirjoitusta ylioppilaskirjoituksia silmällä pitäen. Lisäksi tehdään suullisia kielitaidon harjoituksia.

Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

5.6.1 Matematiikan yhteinen opintokokonaisuus

Pakollinen kurssi

1. Luvut ja lukujonot (MAY1)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• pohtii matematiikan merkitystä yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta
• kertaa ja täydentää lukualueet, kertaa peruslaskutoimitukset ja prosenttilaskennan periaatteet
• vahvistaa ymmärrystään funktion käsitteestä
• ymmärtää lukujonon käsitteen
• osaa määrittää lukujonoja, kun annetaan alkuehdot ja tapa, jolla seuraavat termit muodostetaan
• saa havainnollisen käsityksen lukujonon summan määrittämisestä
• osaa ratkaista käytännön ongelmia aritmeettisen ja geometrisen jonon ja niistä muodostettujen summien avulla
• osaa käyttää teknisiä apuvälineitä funktion kuvaajan ja lukujonojen tutkimisessa sekä lukujonoihin liittyvien sovellusongelmien ratkaisussa.

Keskeiset sisällöt

• reaaliluvut, peruslaskutoimitukset ja prosenttilaskenta
• funktio, kuvaajan piirto ja tulkinta
• lukujono
• rekursiivinen lukujono
• aritmeettinen jono ja summa
• logaritmi ja potenssi sekä niiden välinen yhteys
• muotoa , x ∈ℕ olevien yhtälöiden ratkaiseminen
• geometrinen jono ja summa

5.6.2 Matematiikan pitkä oppimäärä

Pakolliset kurssit

2. Polynomifunktiot ja -yhtälöt (MAA2)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• harjaantuu käsittelemään polynomifunktioita
• osaa ratkaista toisen asteen polynomiyhtälöitä ja tutkia ratkaisujen lukumäärää
• osaa ratkaista korkeamman asteen polynomiyhtälöitä, jotka voidaan ratkaista ilman polynomien jakolaskua
• osaa ratkaista yksinkertaisia polynomiepäyhtälöitä
• osaa käyttää teknisiä apuvälineitä polynomifunktion tutkimisessa ja polynomiyhtälöihin ja polynomiepäyhtälöihin sekä polynomifunktioihin liittyvien sovellusongelmien ratkaisussa.

Keskeiset sisällöt

• polynomien tulo ja muotoa olevat binomikaavat
• asteen yhtälö ja ratkaisukaava sekä juurten lukumäärän tutkiminen
• asteen polynomin jakaminen tekijöihin
• polynomifunktio
• polynomiyhtälöitä
• polynomiepäyhtälön ratkaiseminen

3. Geometria (MAA3)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• harjaantuu hahmottamaan ja kuvaamaan tilaa sekä muotoa koskevaa tietoa sekä kaksi- että kolmiulotteisissa tilanteissa
• harjaantuu muotoilemaan, perustelemaan ja käyttämään geometrista tietoa käsitteleviä lauseita                     
• osaa ratkaista geometrisia ongelmia käyttäen hyväksi kuvioiden ja kappaleiden ominaisuuksia, yhdenmuotoisuutta, Pythagoraan lausetta sekä suora- ja vinokulmaisen kolmion trigonometriaa
• osaa käyttää teknisiä apuvälineitä kuvioiden ja kappaleiden tutkimisessa ja geometriaan liittyvien sovellusongelmien ratkaisussa.

Keskeiset sisällöt

• kuvioiden ja kappaleiden yhdenmuotoisuus
• sini- ja kosinilause
• ympyrän, sen osien ja siihen liittyvien suorien geometria
• kuvioihin ja kappaleisiin liittyvien pituuksien, kulmien, pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen

4. Vektorit (MAA4)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää vektorikäsitteen ja perehtyy vektorilaskennan perusteisiin
• osaa tutkia kuvioiden ominaisuuksia vektoreiden avulla
• ymmärtää yhtälöryhmän ratkaisemisen periaatteen
• osaa tutkia kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteitä, etäisyyksiä ja kulmia vektoreiden avulla
• osaa käyttää teknisiä apuvälineitä vektoreiden tutkimisessa sekä suoriin ja tasoihin liittyvien sovellusongelmien ratkaisussa.

Keskeiset sisällöt

• vektoreiden perusominaisuudet
• vektoreiden yhteen- ja vähennyslasku ja vektorin kertominen luvulla
• koordinaatiston vektoreiden skalaaritulo
• yhtälöryhmän ratkaiseminen
• suorat ja tasot avaruudessa

5. Analyyttinen geometria (MAA5)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää, kuinka analyyttinen geometria luo yhteyksiä geometristen ja algebrallisten käsitteiden välille
• ymmärtää pistejoukon yhtälön käsitteen ja oppii tutkimaan yhtälöiden avulla pisteitä, suoria, ympyröitä ja paraabeleja
• syventää itseisarvokäsitteen ymmärtämystään ja oppii ratkaisemaan sellaisia yksinkertaisia itseisarvoyhtälöitä ja vastaavia epäyhtälöitä, jotka ovat tyyppiä
• | f(x) | = a tai  | f(x) | = | g(x) |
• osaa käyttää teknisiä apuvälineitä pistejoukon yhtälön tutkimisessa sekä yhtälöiden, yhtälöryhmien, itseisarvoyhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisemisessa sovellusongelmissa.

Keskeiset sisällöt

• pistejoukon yhtälö
• suoran, ympyrän ja paraabelin yhtälöt
• itseisarvoyhtälön ja epäyhtälön ratkaiseminen
• pisteen etäisyys suorasta

6. Derivaatta (MAA6)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• osaa määrittää rationaalifunktion nollakohdat ja ratkaista yksinkertaisia rationaaliepäyhtälöitä
• omaksuu havainnollisen käsityksen funktion raja-arvosta, jatkuvuudesta ja derivaatasta
• osaa määrittää yksinkertaisten funktioiden derivaatat
• osaa tutkia derivaatan avulla polynomifunktion kulkua ja määrittää sen ääriarvot
• tietää, kuinka rationaalifunktion suurin ja pienin arvo määritetään
• osaa käyttää teknisiä apuvälineitä raja-arvon, jatkuvuuden ja derivaatan tutkimisessa ja rationaaliyhtälöiden ja -epäyhtälöiden ratkaisemisessa sekä polynomi- ja rationaalifunktion derivaatan määrittämisessä sovellusongelmissa.

Keskeiset sisällöt

• rationaaliyhtälö ja ‑epäyhtälö
• funktion raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta
• polynomifunktion, funktioiden tulon ja osamäärän derivoiminen
• polynomifunktion kulun tutkiminen ja ääriarvojen määrittäminen

7. Trigonometriset funktiot (MAA7)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tutkii trigonometrisia funktioita yksikköympyrän symmetrioiden avulla
• osaa ratkaista sellaisia trigonometrisia yhtälöitä, jotka ovat tyyppiä
• sin f(x) = a tai  sin f(x) = sin g(x)
• osaa trigonometristen funktioiden yhteydet ja
• osaa derivoida yhdistettyjä funktioita
• osaa tutkia trigonometrisia funktioita derivaatan avulla
• osaa hyödyntää trigonometrisia funktioita mallintaessaan jaksollisia ilmiöitä
• osaa käyttää teknisiä apuvälineitä trigonometristen funktioiden tutkimisessa ja trigonometristen yhtälöiden ratkaisemisessa ja trigonometristen funktioiden derivaattojen määrittämisessä sovellusongelmissa.

Keskeiset sisällöt  

• suunnattu kulma ja radiaani
• trigonometriset funktiot symmetria- ja jaksollisuusominaisuuksineen
• trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen
• yhdistetyn funktion derivaatta
• trigonometristen funktioiden derivaatat

8. Juuri- ja logaritmifunktiot (MAA8)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• kertaa potenssienlaskusäännöt mukaan lukien murtopotenssit
• tuntee juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden ominaisuudet ja osaa ratkaista niihin liittyviä yhtälöitä
• osaa tutkia juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioita derivaatan avulla
• osaa hyödyntää eksponenttifunktiota mallintaessaan erilaisia kasvamisen ja vähenemisen ilmiöitä
• osaa käyttää teknisiä apuvälineitä juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden tutkimisessa ja juuri-, eksponentti- ja logaritmiyhtälöiden ratkaisemisessa sekä juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktion derivaattojen määrittämisessä sovellusongelmissa.

Keskeiset sisällöt

• potenssien laskusäännöt
• juurifunktiot ja -yhtälöt
• eksponenttifunktiot ja -yhtälöt
• logaritmifunktiot ja -yhtälöt
• juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden derivaatat

9. Integraalilaskenta (MAA9)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää integraalifunktion käsitteen ja oppii määrittämään alkeisfunktioiden integraalifunktioita
• ymmärtää määrätyn integraalin käsitteen ja sen yhteyden pinta-alaan
• osaa määrittää pinta-aloja ja tilavuuksia määrätyn integraalin avulla
• perehtyy integraalilaskennan sovelluksiin
• osaa käyttää teknisiä apuvälineitä funktion ominaisuuksien tutkimisessa ja integraalifunktion määrittämisessä sekä määrätyn integraalin laskemisessa sovellusongelmissa.

Keskeiset sisällöt  

• integraalifunktio
• alkeisfunktioiden integraalifunktiot
• määrätty integraali
• pinta-alan ja tilavuuden laskeminen

10. Todennäköisyys ja tilastot (MAA10)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• osaa havainnollistaa diskreettejä ja jatkuvia tilastollisia jakaumia sekä määrittää ja tulkita jakaumien tunnuslukuja
• perehtyy kombinatorisiin menetelmiin
• perehtyy todennäköisyyden käsitteeseen ja todennäköisyyksien laskusääntöihin
• ymmärtää diskreetin todennäköisyysjakauman käsitteen ja oppii määrittämään jakauman odotusarvon ja soveltamaan sitä
• perehtyy jatkuvan todennäköisyysjakauman käsitteeseen ja oppii soveltamaan normaalijakaumaa
• osaa käyttää teknisiä apuvälineitä digitaalisessa muodossa olevan datan hakemisessa, käsittelyssä ja tutkimisessa sekä jakaumien tunnuslukujen määrittämisessä ja todennäköisyyksien laskemisessa annetun jakauman ja parametrien avulla.

Keskeiset sisällöt

• diskreetti ja jatkuva tilastollinen jakauma
• jakauman tunnusluvut
• klassinen ja tilastollinen todennäköisyys
• kombinatoriikka
• todennäköisyyksien laskusäännöt
• diskreetti ja jatkuva todennäköisyysjakauma
• diskreetin jakauman odotusarvo
• normaalijakauma

Valtakunnalliset syventävät kurssit

11. Lukuteoria ja todistaminen (MAA11)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• perehtyy logiikan alkeisiin ja tutustuu todistusperiaatteisiin sekä harjoittelee todistamista
• hallitsee lukuteorian peruskäsitteet ja perehtyy alkulukujen ominaisuuksiin
• osaa tutkia kokonaislukujen jaollisuutta jakoyhtälön ja kokonaislukujen kongruenssin avulla
• syventää ymmärrystään lukujonoista ja niiden summista
• osaa käyttää teknisiä apuvälineitä lukujen ominaisuuksien tutkimisessa.

Keskeiset sisällöt

• konnektiivit ja totuusarvot
• geometrinen todistaminen
• suora, käänteinen ja ristiriitatodistus
• induktiotodistus
• kokonaislukujen jaollisuus ja jakoyhtälö
• Eukleideen algoritmi
• alkuluvut ja Eratostheneen seula
• aritmetiikan peruslause
• kokonaislukujen kongruenssi

12. Algoritmit matematiikassa (MAA12)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• syventää algoritmista ajatteluaan
• osaa tutkia ja selittää, kuinka algoritmit toimivat
• ymmärtää iteroinnin käsitteen ja oppii ratkaisemaan epälineaarisia yhtälöitä numeerisesti
• osaa tutkia polynomien jaollisuutta ja osaa määrittää polynomin tekijät
• osaa määrittää numeerisesti muutosnopeutta ja pinta-alaa
• osaa käyttää teknisiä apuvälineitä algoritmien tutkimisessa ja laskutoimituksissa.

Keskeiset sisällöt

• iterointi ja Newton-Raphsonin menetelmä
• polynomien jakoalgoritmi
• polynomien jakoyhtälö
• Newton-Cotes-kaavat: suorakaidesääntö, puolisuunnikassääntö ja Simpsonin sääntö

13. Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (MAA13)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• syventää differentiaali- ja integraalilaskennan teoreettisten perusteiden tuntemustaan
• osaa tutkia aidosti monotonisten funktioiden käänteisfunktioita
• täydentää integraalilaskennan taitojaan ja soveltaa niitä muun muassa jatkuvien todennäköisyysjakaumien tutkimiseen
• osaa tutkia lukujonon raja-arvoa, sarjoja ja niiden summia
• osaa käyttää teknisiä apuvälineitä funktion ominaisuuksien tutkimisessa ja derivaatan laskemisessa annetun muuttujan suhteen sekä epäoleellisten integraalien, lukujonon raja-arvon ja sarjan summan laskemisessa sovellustehtävissä.

Keskeiset sisällöt  

• funktion jatkuvuuden ja derivoituvuuden tutkiminen
• jatkuvien ja derivoituvien funktioiden yleisiä ominaisuuksia
• käänteisfunktio
• kahden muuttujan funktio ja osittaisderivaatta
• funktioiden ja lukujonojen raja-arvot äärettömyydessä
• epäoleelliset integraalit
• lukujonon raja-arvo, sarjat ja niiden summa

 Koulukohtaiset soveltavat kurssit

14. Kertauskurssi (MAA14)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• kertaa ja syventää aiemmilla kursseilla opittuja
• oppii ratkaisemaan tehtäviä, jotka vaativat usean eri kurssin tietojen yhdistämistä
• vahvistaa laskurutiiniaan
• perehtyy pitkän matematiikan yo-tehtävien vaatimustasoon.

Keskeiset sisällöt

• pakollisten kurssien keskeiset asiat
• valikoitujen yo-tehtävien ratkaiseminen

Arviointi

Kurssista annetaan numeroarvosana.

15. Talousmatematiikka (MAA15)/(MAB6)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• syventää prosenttilaskennan taitojaan
• ymmärtää talouselämässä käytettyjä käsitteitä
• kehittää matemaattisia valmiuksiaan oman taloutensa suunnitteluun
• vahvistaa laskennallista pohjaansa yrittäjyyden ja taloustiedon opiskeluun
• soveltaa tilastollisia menetelmiä aineistojen käsittelyyn
• osaa käyttää teknisiä apuvälineitä laskelmien tekemisessä ja yhtälöiden ratkaisemisessa sovellusongelmissa.

Keskeiset sisällöt

• indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia
• taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avulla

Arviointi

Kurssista annetaan numeroarvosana.

5.6.3 Matematiikan lyhyt oppimäärä

Koulukohtainen soveltava kurssi

0. Tukikurssi (MAB0)

Kurssilla oppilas kertaa matematiikan perusasioita tekemällä annetut tehtävät ja osallistumalla opettajien järjestämille tukitunneille 1. lukuvuoden aikana.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• hallitsee lukion alussa tarvittavat perusmatematiikan taidot

Keskeiset sisällöt

• peruslaskusäännöt
• polynomit
• perusgeometriaa

Arviointi

Kurssista annetaan suoritusmerkintä

Pakolliset kurssit

2. Lausekkeet ja yhtälöt (MAB2)

Tavoitteet  

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• harjaantuu käyttämään matematiikkaa jokapäiväisen elämän ongelmien ratkaisemisessa ja oppii luottamaan omiin matemaattisiin kykyihinsä
• ymmärtää lineaarisen riippuvuuden, verrannollisuuden ja toisen asteen polynomifunktion käsitteet
• vahvistaa yhtälöiden ratkaisemisen taitojaan ja oppii ratkaisemaan toisen asteen yhtälöitä
• osaa käyttää teknisiä apuvälineitä polynomifunktion tutkimisessa ja polynomiyhtälöihin sekä polynomifunktioihin liittyvien sovellusongelmien ratkaisussa.

Keskeiset sisällöt

• suureiden välinen lineaarinen riippuvuus ja verrannollisuus
• ongelmien muotoileminen yhtälöiksi
• yhtälöiden ja yhtälöparien graafinen ja algebrallinen ratkaiseminen
• ratkaisujen tulkinta ja arvioiminen
• toisen asteen polynomifunktio ja toisen asteen yhtälön ratkaiseminen

3. Geometria (MAB3)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• harjaantuu tekemään havaintoja ja päätelmiä kuvioiden ja kappaleiden geometrisista ominaisuuksista
• vahvistaa tasokuvioiden ja kolmiulotteisten kappaleiden kuvien piirtämisen taitojaan
• osaa ratkaista käytännön ongelmia geometriaa hyväksi käyttäen
• osaa käyttää teknisiä apuvälineitä kuvioiden ja kappaleiden tutkimisessa ja geometriaan liittyvien sovellusongelmien ratkaisussa.

Keskeiset sisällöt

• kuvioiden yhdenmuotoisuus
• suorakulmaisen kolmion trigonometria
• Pythagoraan lause ja Pythagoraan lauseen käänteislause
• kuvioiden ja kappaleiden pinta-alan ja tilavuuden määrittäminen
• geometrian menetelmien käyttö koordinaatistossa

4. Matemaattisia malleja (MAB4)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• näkee reaalimaailman ilmiöissä säännönmukaisuuksia ja riippuvuuksia ja kuvaa niitä matemaattisilla malleilla
• tottuu arvioimaan mallien hyvyyttä ja käyttökelpoisuutta
• tutustuu ennusteiden tekemiseen mallien pohjalta
• osaa käyttää teknisiä apuvälineitä polynomi- ja eksponenttifunktion ominaisuuksien tutkimisessa sekä polynomi- ja eksponenttiyhtälöiden ratkaisussa sovellusongelmien yhteydessä.

Keskeiset sisällöt

• lineaarisen ja eksponentiaalisen mallin soveltaminen
• potenssiyhtälön ratkaiseminen
• eksponenttiyhtälön ratkaiseminen logaritmin avulla
• lukujonot matemaattisina malleina

5. Tilastot ja todennäköisyys (MAB5)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• harjaantuu käsittelemään ja tulkitsemaan tilastollisia aineistoja
• arvioi erilaisia regressiomalleja mm. taulukkolaskentaohjelman avulla ja tekee ennusteita mallien avulla
• perehtyy todennäköisyyslaskennan perusteisiin
• osaa käyttää teknisiä apuvälineitä digitaalisessa muodossa olevan datan hakemisessa, käsittelyssä ja tutkimisessa sekä diskreettien jakaumien tunnuslukujen määrittämisessä ja todennäköisyyslaskennassa.

Keskeiset sisällöt

• diskreettien tilastollisten jakaumien tunnuslukujen määrittäminen
• regression ja korrelaation käsitteet
• havainto ja poikkeava havainto
• ennusteiden tekeminen
• kombinatoriikkaa
• todennäköisyyden käsite
• todennäköisyyden laskulakien ja niitä havainnollistavien mallien käyttöä

6. Talousmatematiikka (MAB6)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• syventää prosenttilaskennan taitojaan
• ymmärtää talouselämässä käytettyjä käsitteitä
• kehittää matemaattisia valmiuksiaan oman taloutensa suunnitteluun
• vahvistaa laskennallista pohjaansa yrittäjyyden ja taloustiedon opiskeluun
• soveltaa tilastollisia menetelmiä aineistojen käsittelyyn
• osaa käyttää teknisiä apuvälineitä laskelmien tekemisessä ja yhtälöiden ratkaisemisessa sovellusongelmissa.

Keskeiset sisällöt

• indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia
• taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avulla

Valtakunnalliset syventävät kurssit

7. Matemaattinen analyysi (MAB7)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tutkii funktion muutosnopeutta graafisin ja numeerisin menetelmin
• ymmärtää derivaatan käsitteen muutosnopeuden mittana
• osaa tutkia polynomifunktion kulkua derivaatan avulla
• osaa määrittää sovellusten yhteydessä polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon
• osaa käyttää teknisiä apuvälineitä funktion kulun tutkimisessa ja funktion derivaatan sekä suljetun välin ääriarvojen määrittämisessä sovellustehtävissä.

Keskeiset sisällöt

• graafisia ja numeerisia menetelmiä
• polynomifunktion derivaatta
• polynomifunktion merkin ja kulun tutkiminen
• polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon määrittäminen suljetulla välillä

8. Tilastot ja todennäköisyys II (MAB8)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• vahvistaa ja monipuolistaa tilastojen käsittelytaitojaan
• osaa määrittää tilastollisia tunnuslukuja ja todennäköisyyksiä jatkuvien jakaumien avulla hyödyntäen teknisiä apuvälineitä
• osaa käyttää teknisiä apuvälineitä digitaalisessa muodossa olevan datan hakemisessa, käsittelyssä ja tutkimisessa, todennäköisyysjakauman odotusarvon ja keskihajonnan määrittämisessä, todennäköisyyksien laskemisessa annetun jakauman ja parametrien avulla sekä luottamusvälin laskemisessa.

Keskeiset sisällöt

• normaalijakauma ja jakauman normittamisen käsitteet
• toistokoe
• binomijakauma
• luottamusvälin käsite

Koulukohtainen soveltava kurssi

9. Kertauskurssi (MAB9)

 Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija 

• saa syventää aikaisemmilla kursseilla opittua
• oppii ratkaisemaan tehtäviä, jotka vaativat usean kurssin tietojen yhdistämistä
• vahvistaa laskurutiinia
• perehtyy lyhyen matematiikan yo-tehtävien vaatimustasoon.

Keskeiset sisällöt 

• Pakollisten kurssien keskeiset asiat
• Syventävien kurssien keskeiset asiat
• Valikoitujen yo- tehtävien ratkaiseminen

Arviointi

Kurssi arvioidaan numeroarvosanalla.

5.7 Biologia

Pakolliset kurssit

1. Elämä ja evoluutio (BI1)

Kurssilla perehdytään elämän edellytyksiin ja kaikille eliöille tunnusomaisiin piirteisiin. Kurssilla tutustutaan myös biologian tapaan hankkia ja kuvata tietoa sekä biologiaan osana luonnontieteellistä ajattelua. Keskeinen näkökulma kurssilla on evoluutio ja sen merkityksen ymmärtäminen.

 Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• saa kokemuksia, jotka syventävät kiinnostusta biologiaa ja sen opiskelua kohtaan
• käyttää ja arvioi kriittisesti biologisia tietolähteitä sekä ilmaisee ja perustelee erilaisia näkemyksiä biologialle ominaisella tavalla
• tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan
• ymmärtää evoluution jatkuvuuden, prosessit ja merkityksen
• osaa jäsentää nykyisen eliökunnan rakenteen ja tulkita sen kehitystä
• työskentelee kokeellisesti ja toteuttaa pienimuotoisen tutkimuksen tai projektin yhdessä muiden kanssa.

Keskeiset sisällöt

Biologia tieteenä

• elämän ominaisuudet, perusedellytykset ja organisaatiotasot
• biologiset tieteenalat ja tutkimusmenetelmät
• biologisen tiedon esittäminen mallien avulla

Solu elämän perusyksikkönä

• elämän syntyvaiheet
• solujen rakenne ja energiatalous
• DNA ja geenien ilmeneminen

Eliön elinkaari

• suvullinen ja suvuton lisääntyminen
• muuntelu
• kasvu, kehittyminen ja kuolema

Evoluutio

• luonnonvalinta ja sopeutuminen
• lajien syntyminen ja häviäminen
• eliökunnan sukupuu

Biologian kokeellisuuteen liittyvä pienimuotoinen tutkimus tai projekti

2. Ekologia ja ympäristö (BI2)

Kurssi tarkastelee ekologian perusteita ja elämän monimuotoisuutta sekä sen uhkia Suomessa ja muualla maailmassa. Keskeisinä teemoina ovat luonnon monimuotoisuutta uhkaavat tekijät ja mahdollisuudet suojella monimuotoisuutta. Kurssi perehdyttää myös muihin ekologisiin ympäristöongelmiin. Kurssilla tehdään itsenäisesti tai yhteistyössä muiden kanssa pienimuotoinen ekologiaa tai ympäristön tilaa koskeva tutkimus tai kehittämisprojekti.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää populaatioiden, eliöyhteisöjen ja ekosysteemien rakenteiden, vuorovaikutusten ja toimintojen periaatteet
• osaa vertailla, analysoida ja arvioida ihmisen toiminnan vaikutuksia ekosysteemeissä
• ymmärtää luonnon monimuotoisuuden merkityksen ihmiskunnan tulevaisuudelle
• hahmottaa ympäristöongelmien syitä ja niiden seurauksia ekosysteemeissä sekä tuntee menetelmiä, joilla voidaan tarkkailla ympäristön tilaa ja ratkaista syntyneitä ongelmia
• ymmärtää ekososiaalisen sivistyksen ja kestävän elämäntavan välttämättömyyden sekä oppii toimimaan niiden mukaisesti
• osaa suunnitella ja toteuttaa itsenäisesti tai yhteistyössä muiden kanssa pienimuotoisen ekologiaa tai ympäristön tilaa koskevan tutkimuksen tai ympäristön tilaa koskevan yhteisen kehittämisprojektin.

Keskeiset sisällöt

Ekologian perusteet

• elollisen ja elottoman luonnon vuorovaikutukset
• ekosysteemien rakenne ja palautuvuus
• aineiden kierto ja energian virtaus ekosysteemissä
• luonnon monimuotoisuus
• populaatioiden ominaisuudet
• lajien väliset suhteet
• eliöiden sopeutuminen ympäristöönsä ja eliöiden levinneisyys

Ympäristöongelmat, niiden syyt ja ratkaisumahdollisuudet

• ilmastonmuutoksen ekologiset vaikutukset
• luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin kohdistuvat uhkat
• aineiden kiertoon ja energian virtaukseen liittyvät ongelmat
• paikalliset ympäristöongelmat

Kohti kestävää tulevaisuutta

• ekosysteemipalveluiden merkitys
• ekologisesti kestävä kehitys, kiertotalous ja ekososiaalinen sivistys
• toiminta kestävän elämäntavan edistämiseksi omassa lähiympäristössä

Ekologiaa tai ympäristön tilaa koskeva tutkimus tai ympäristön kehittämisprojekti

Valtakunnalliset syventävät kurssit

 3. Solu ja perinnöllisyys (BI3)

Kurssin tarkoituksena on auttaa opiskelijaa syventämään ymmärrystä solun rakenteesta ja toiminnasta. Kurssilla tarkastellaan myös solun toiminnan ohjaamista, solujen lisääntymistä ja periytymisen perusteita. Kurssin työtavoille on keskeistä kokeellisuus ja opiskelijan omat tutkimukset.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• käyttää käsitteitä, malleja ja teorioita tarkastellessaan soluihin ja perinnöllisyyteen liittyviä ilmiöitä
• syventää osaamistaan solun eri osien toiminnasta ja ymmärtää eliöiden rakenteiden ja toimintojen pohjautuvan solutason prosesseihin
• tutkii erilaisia soluja, solukoita ja kudoksia ja tulkitsee niiden rakenteita
• arvioi solujen ja geenien toimintaa koskevan tiedon merkitystä yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta
• suunnittelee ja toteuttaa kokeellisia tutkimuksia yhteistyössä muiden kanssa.

Keskeiset sisällöt

Solu tutkimuskohteena

• miten soluja tutkitaan
• solubiologisen tiedon ja genomitiedon tarve ja käyttö

Eliöt rakentuvat soluista

• biomolekyylit
• tumallisen ja tumattoman solun rakenne ja toiminta
• DNA:n ja RNA:n rakenne
• proteiinisynteesi ja epigeneettinen säätely

Solujen lisääntyminen

• mitoosi ja sen merkitys
• solujen jakautuminen, kasvu ja erilaistuminen

Periytymisen perusteet

• geenit ja alleelit
• sukusolut ja niiden synty meioosissa
• geenien periytyminen ja ominaisuuksien siirtyminen sukupolvelta toiselle
• mutaatiot ja mutageenit

Solubiologinen tutkimus laboratoriossa tai sähköisten aineistojen avulla

4. Ihmisen biologia (BI4)

Kurssilla perehdytään ihmisen anatomiaan ja fysiologiaan. Keskeisiä tarkastelun kohteita ovat ihmisen elintoiminnot, lisääntyminen sekä perimän ja ympäristön merkitys ihmisen terveyteen. Kurssilla tarkastellaan ihmiselimistön kykyä sopeutua muutoksiin ja puolustautua ulkoisia uhkia vastaan.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• osaa analysoida kudosten ja elinten rakenteiden toimintaperiaatteita    
• ymmärtää ihmisen kemiallisen tasapainon säätelyä sekä ulkoisten ja sisäisten tekijöiden vaikutuksia siihen
• ymmärtää hermoston toiminnan ja hormonaalisen viestinnän merkityksen yksilön toimintojen ohjaajana
• ymmärtää lisääntymiseen ja ihmisen elinkaareen liittyviä fysiologisia muutoksia
• osaa selittää elimistön kykyä sopeutua muutoksiin ja puolustautua ulkoisia uhkia vastaan
• ymmärtää perimän ja ympäristön yhteisvaikutuksen ihmisen terveyteen
• osaa toteuttaa pienimuotoisen ihmisen elimistön toimintaa mittaavan tutkimuksen ja esittää sen tulokset.

Keskeiset sisällöt

Energia, aineenvaihdunta ja sen säätely

• ravintoaineet ja ruoansulatus
• verenkiertoelimistö
• hengityselimistö ja hengityksen säätely

Liikkuminen

• tuki- ja liikuntaelimistö

Elintoimintojen säätely

• hermosto ja aistit
• umpirauhaset ja hormonit
• lämmönsäätely
• kemiallinen tasapaino
• elimistöjen sopeutuminen ja puolustusmekanismit

Lisääntyminen

• hedelmöitys, raskaus ja synnytys
• sukupuolinen kehitys ja seksuaalisuus
• perimän ja ympäristön merkitys

Ihmiselimistön toimintaa mittaava tutkimus

5. Biologian sovellukset (BI5)

Kurssin tarkoituksena on, että opiskelija ymmärtää biologisen tutkimuksen merkityksen tulevaisuuden ongelmien ratkaisemisessa. Kurssilla perehdytään biologian erilaisiin sovelluksiin lääketieteessä, teollisuudessa, elintarviketuotannossa ja luonnonvarojen kestävän kehityksen mukaisessa käytössä. Keskeisiä tarkastelun kohteita ovat geeniteknologian ja mikrobiologian erilaiset sovellukset. Kurssilla opiskelija suunnittelee ja toteuttaa biologian soveltamiseen liittyvän kokeen tai tutkimuksen.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää biologian innovaatioiden ja sovellutusten merkityksen yhteiskunnassa
• tutustuu bioteknologian menetelmiin, tuotteisiin ja mahdollisuuksiin edistää kestävää tulevaisuutta
• ymmärtää geeniteknologian mahdollisuudet lääketieteessä ja teollisuudessa
• ymmärtää mikrobien merkityksen luonnossa ja erilaisissa bioteknologian prosesseissa
• ymmärtää kasvien ja eläinten jalostuksen merkityksen ravinnontuotannossa
• osaa arvioida bioteknologian ja genetiikan sovellusten mahdollisuuksia, uhkia ja eettisiä kysymyksiä
• osaa suunnitella ja toteuttaa biologian soveltamiseen liittyvän kokeen tai tutkimuksen yksin tai yhdessä muiden kanssa.

Keskeiset sisällöt

Bioteknologian sovellukset ja merkitys

• ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottaminen uusiutuvien luonnonvarojen avulla
• bioteknologian sovellukset teollisuudessa ja ympäristönsuojelussa

Mikrobiologian sovellukset ja merkitys

• bakteerien ja virusten rakenne ja toiminta
• bakteerien viljely, käsittely ja tunnistaminen
• mikrobit luonnossa ja ihmisen taloudessa

Geeniteknologian sovellukset ja merkitys

• geenitekniikan menetelmät
• genomitieto
• mikrobit geeniteknologiassa

Kasvi- ja eläinjalostus

Biologian sovellusalaan liittyvä koe tai tutkimus

Koulukohtaiset soveltavat kurssit

6. Biologiset tutkimusmenetelmät (BI6)

 Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• perehtyy biologisiin tutkimusmenetelmiin laborointien ja niistä tehtävien työselostusten sekä pienimuotoisten tutkielmien avulla.

Keskeiset sisällöt

• laborointeja työselostuksineen pakollisten ja syventävien kurssien aihepiireistä tai
• kirjallisesti laadittu biologinen tutkielma, johon voi sisältyä aineiston keruuta (voi olla myös herbaario tai hyönteiskokoelma) lähiympäristöstä ja sen käsittelyä

Arviointi

Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä, jonka saaminen edellyttää annettujen tehtävien suorittamisen kohtuullisessa ajassa

7. Biologian kertauskurssi (BI7)

Kurssin aikana kerrataan biologian valtakunnallisten kurssien asiasisältöjä ja perehdytään yo-vastaamisen keskeisiin vaatimuksiin, jotta opiskelija saavuttaisi kokeessa kykyjensä mukaisen tuloksen.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• perehtyy yo-kirjoitusten yleisiin ja ainekohtaisiin vaatimuksiin kypsän vastaamisen edellyttämässä laajuudessa
• kertaamalla vahvistaa biologian ainehallintaansa saavuttaakseen yo-kokeessa mahdollisimman hyvän tuloksen.

Keskeiset sisällöt

• reaalin yleisinfo (kirjoituksiin valmistautuminen, tentit, yo-kokeen yleisperiaatteet ym.)
• erilaiset tehtävätyypit (ongelmakeskeiset, dokumentit, esseet, ainerajat ylittävät, kuvadokumentit, tilastot, graafiset esitykset, kartat ym.)
• Mitä tehtävät mittaavat (tieto ja sen hallinta, päättely, soveltaminen)?
• Millainen on hyvä vastaus (mitä kukin tehtävätyyppi edellyttää)?
• vastausharjoittelua ja vanhojen tehtävien (vastausten) analysointia
• pakollisten ja syventävien kurssien keskeisten asiasisältöjen kertaamista

Arviointi

Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

5.8 Maantiede

Pakollinen kurssi

1. Maailma muutoksessa (GE1)

Kurssi perehdyttää opiskelijan muuttuvan maailman ja sen alueellisten ongelmien tarkasteluun. Kurssin aikana seurataan ajankohtaisuutisointia eri puolilta maailmaa ja hahmotetaan globaaleja riskialueita sekä luonnonriskien, ympäristöriskien että ihmiskunnan riskien kannalta. Kurssi käsittelee myös eri puolilla maailmaa tapahtuvaa myönteistä kehitystä ja mahdollisuuksia hillitä, varautua, ennakoida sekä sopeutua riskeihin. Keskeisiä näkökulmia ovat ekososiaalinen kestävyys, kiertotalous ja globaalit kehityskysymykset.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• saa elämyksiä ja kokemuksia, jotka syventävät hänen kiinnostustaan maantieteeseen ja maantieteen tapaan hahmottaa ja tutkia maailmaa
• tunnistaa luonnon toimintaan, ihmisen toimintaan sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutukseen liittyviä riskialueita maapallolla
• ymmärtää, millaisia riskejä maapallon eri alueilla ilmenee ja mitkä tekijät vaikuttavat niihin
• osaa vertailla ja arvioida alueiden riskiherkkyyttä ja riskien vaikuttavuutta alueiden luonnonvarojen ja kehittyneisyyden näkökulmasta
• tietää, millaisten ratkaisujen avulla riskejä voidaan hillitä tai niiden vaikutuksia lieventää, sekä tuntee mahdollisuudet ennakoida ja varautua riskeihin sekä toimia kestävän kehityksen mukaisesti
• osaa analysoida maailman eri alueiden myönteistä kehitystä ja siihen vaikuttavia tekijöitä
• ymmärtää, että ihminen vaikuttaa omalla toiminnallaan maapallon elinkelpoisuuteen sekä ihmisten hyvinvointiin
• osaa käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa globaaleja kysymyksiä koskevan tiedon hankinnassa, analysoinnissa ja esittämisessä sekä osaa seurata ja kriittisesti arvioida ajankohtaisia alueellisia uutisia eri medioissa.

Keskeiset sisällöt

Maantiede tieteenalana

• miten maantieteessä tarkastellaan ympäristöä ja maailmaa
• opiskelijan arkiset kokemukset ja havainnot omasta lähiympäristöstä ja muuttuvasta maailmasta
• maantieteelliset tutkimustaidot ja geomedia
• miten maantiedettä hyödynnetään työelämässä ja arjessa
• alueellisia riskejä, myönteistä kehitystä ja innovaatioita koskevat ajankohtaiset uutiset maapallon eri alueilla
• maailman karttakuvan ja paikannimistön syventäminen

Luonnon järjestelmään liittyvät keskeiset globaalit riskialueet, riskien ennakointi ja niihin varautuminen

Luonnonvaroihin ja ympäristöön liittyvät keskeiset globaalit riskialueet, riskien hillintä, niihin varautuminen ja sopeutuminen

• ilmastonmuutos ja muut globaalit ympäristöriskit
• resurssien viisas käyttö sekä kierto- ja biotalous
• maapallon eri alueiden mahdollisuudet ja vahvuudet

Ihmiskunnan globaalit riskialueet ja keskeiset kehityskysymykset

• inhimillisen kehityksen globaalit ongelmat, hyvinvoinnin jakautuminen, eriarvoisuus, haavoittuvuus, nälkä ja pakolaisuus

Valtakunnalliset syventävät kurssit

2. Sininen planeetta (GE2)

Kurssilla tarkastellaan luonnonmaantieteen ilmiöitä ja syvennetään ilma-, vesi- ja kivikehän rakenteen ja toiminnan tuntemusta. Keskeisenä näkökulmana ovat luonnossa tapahtuvat prosessit ja niihin liittyvät syy-seuraussuhteet. Kurssilla tutustutaan luonnonmaantieteen tutkimusmenetelmiin ja harjoitellaan geomediaa hyväksi käyttäen tulkitsemaan luonnonmaisemia ja niiden syntyä. Kurssi perehdyttää luonnonmaantieteellisen tiedon käyttöön yhteiskunnassa ja arkielämässä.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• osaa käyttää luonnonmaantieteen peruskäsitteitä
• osaa hankkia, analysoida, tulkita, arvioida ja esittää luonnonmaantieteellistä tietoa geomediaa hyväksi käyttäen
• ymmärtää maapallon planetaarisuudesta johtuvia ilmiöitä
• ymmärtää elottoman ja elollisen luonnon vyöhykkeisyyden maapallolla
• ymmärtää, miten ja miksi luonnonmaisemat muuttuvat, ja osaa tulkita kuvista ja kartoilta luonnonmaisemien rakennetta, syntyä ja kehitystä
• ymmärtää luonnonmaantieteellisen tiedon merkityksen yhteiskunnassa ja ihmisten arkielämässä.

Keskeiset sisällöt

Maantieteellinen ajattelu

• luonnonmaantieteellisten kysymysten asettaminen, tiedon hankinta, analysointi, arviointi ja esittäminen
• geomedia ja muut luonnonmaantieteen tietolähteet ja niiden käyttö sekä luonnonmaantieteen tutkimusmenetelmät

Maan planetaariset liikkeet ja niistä johtuvat ilmiöt

Ilmakehä ja vesikehä liikkeessä sekä vyöhykkeisyys

• ilmakehän rakenne ja tuulet
• sateet
• meriveden liikkeet
• sää ja sen ennustaminen
• ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeet

Maapallon rakenne ja muuttuvat pinnanmuodot

• endogeeniset ja eksogeeniset tapahtumat maanpinnan muokkaajina
• luonnonmaisemien tulkinta karttojen ja kuvien avulla
• arvokkaat luonnonmaisemat

Luonnonmaantieteellisen tiedon käyttö yhteiskunnassa ja arkielämässä

3. Yhteinen maailma (GE3)

Kurssilla tarkastellaan ihmismaantieteen ilmiöitä ja syvennetään ihmistoiminnan alueellisten piirteiden tuntemusta. Keskeisenä näkökulmana on luonnonvarojen ja ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien arviointi ihmistoiminnan kannalta. Kurssilla tutustutaan ihmismaantieteen tutkimusmenetelmiin ja harjoitellaan geomediaa hyväksi käyttäen tulkitsemaan ihmistoiminnan jäsentymistä maapallolla. Kurssi perehdyttää ihmismaantieteellisen tiedon käyttöön yhteiskunnassa ja arkielämässä.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• osaa käyttää ihmismaantieteen peruskäsitteitä
• osaa hankkia, analysoida, tulkita, arvioida ja esittää ihmismaantieteellistä tietoa geomediaa hyväksi käyttäen
• osaa analysoida ihmistoiminnan alueellisia piirteitä ja arvioida luonnonvarojen ja ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien vaikutusta niihin
• tuntee eri kulttuureja ja arvostaa niiden moninaisuutta sekä kunnioittaa ihmisoikeuksia
• osaa arvioida ihmisten hyvinvointia ja ympäristön tilaa maapallon eri alueilla
• ymmärtää ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävän kehityksen merkityksen maailman tulevaisuudelle
• ymmärtää ihmismaantieteellisen tiedon merkityksen yhteiskunnassa ja ihmisten arkielämässä.

Keskeiset sisällöt

Maantieteellinen ajattelu

• ihmismaantieteellisten kysymysten asettaminen, tiedon hankinta, analysointi, arviointi ja esittäminen
• ihmismaantieteen peruskäsitteet
• geomedia ja muut ihmismaantieteen tietolähteet sekä tutkimusmenetelmät
• miellekartat, paikkojen kokeminen ja alueellinen identiteetti

Väestö ja asutus

• väestönkasvu, asutus, muuttoliikkeet, kaupungistuminen
• kulttuurien moninaisuus ja ihmisoikeuksien toteutuminen

Alkutuotanto ja ympäristö

• kestävä maa-, kala- ja metsätalous

Teollisuus ja energia

• raaka-aineet, energialähteet, biotalous ja teollisuuden sijainti

Palvelut, liikkuminen ja vuorovaikutus

• liikenne, matkailu, globaali talous ja informaatioteknologian kehitys

Ihmistoiminnan alueellinen rakenne

• maankäyttö, keskukset ja periferiat
• kulttuurimaisemien tulkinta karttojen, kuvien ja muun geomedian avulla

Ihmismaantieteellisen tiedon käyttö yhteiskunnassa ja arkielämässä

4. Geomedia – tutki, osallistu ja vaikuta (GE4)

Kurssi perehdyttää aiemmilla kursseilla hankittujen maantieteellisten tietojen ja taitojen soveltamiseen tutkielman laatimisessa tai osallistumis- ja vaikuttamisprojektin toteuttamisessa. Keskeisiä näkökulmia kurssilla ovat osallistuva suunnittelu, maailmanlaajuiset kehitystrendit ja geomedian käyttö tutkimuksessa ja vaikuttamisessa.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• osaa asettaa maantieteellisiä kysymyksiä ja käyttää geomediaa maantieteellisten ongelmien ratkaisemisessa
• kehittää taitojaan hankkia, käsitellä, analysoida, tulkita, arvioida ja esittää maantieteellistä tietoa
• osaa käyttää paikkatietosovelluksia
• ymmärtää geomedian merkityksen omassa arjessa ja yhteiskunnan eri aloilla
• tuntee maailmanlaajuisia kehitystrendejä ja Suomen kehitysyhteistyön tavoitteet
• ymmärtää kestävän kehityksen merkityksen aluesuunnittelun lähtökohtana ja tuntee kansalaisten mahdollisuudet vaikuttaa oman ympäristönsä suunnitteluun ja kehittämiseen
• osaa käyttää geomediaa maantieteellisen tutkielman laatimisessa tai osallistumis- ja vaikuttamisprojektissa, jossa on paikallinen, alueellinen tai globaali ulottuvuus.

Keskeiset sisällöt

Geomedian käyttö arjessa, työelämässä ja kestävän kehityksen edistämisessä

Geomedia ja maantieteelliset tutkimustaidot

• kartografian ja paikkatiedon perusteet sekä muu geomedian käyttö maantieteen tutkimuksissa
• ongelmien asettaminen, tutkimusaineiston hankinta, käsittely, analysointi, tulkinta, arviointi, havainnollistaminen ja esittäminen

Kehityksen ohjailu ja kestävä kehitys

• aluesuunnittelu ja osallistuvan suunnittelun periaatteet
• kehittyneisyyserot eri aluetasoilla sekä kansainvälinen yhteistyö, maailmanlaajuiset kehitystrendit ja kestävän kehityksen sitoumukset

Maantieteellinen tutkielma tai osallistumis- ja vaikuttamisprojekti

• maantieteellisen pienimuotoisen tutkielman laatiminen geomediaa hyväksi käyttäen tai paikallisen, alueellisen tai globaalin tason osallistumis- ja vaikuttamisprojektin toteuttaminen itsenäisesti tai yhteistyössä muiden kanssa geomediaa hyväksi käyttäen

Koulukohtaiset soveltavat kurssit

5. Pohjoinen ulottuvuus (GE5)

Kurssilla tutustutaan arktisten seutujen alue-, luonnon- ja kulttuurimaantieteellisiin piirteisiin teoriaopintojen ja pienimuotoisten tutkielmien avulla. Erityistä huomiota kiinnitetään pohjoisten seutujen tulevaisuuteen, koska ilmastonmuutos tulee muuttamaan sitä Jäämeren jääpeitteen vähenemisen myötä.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• opiskelijoiden kulttuuri-identiteetin vahvistaminen
• antaa tietoa maapallon pohjoisten alueiden luonnosta, luonnonvaroista, historiasta, ihmistoiminnasta, elinkeinoista ja kulttuureista
• ohjata opiskelijoita etsimään ja valikoimaan tietoa monenlaisista lähteistä, tekemään analyysejä ja johtopäätöksiä aineistojen pohjalta sekä ymmärtämään pohjoisen sijainnin merkitys jokapäiväisessä elämässä

Keskeiset sisällöt

Arktisen alueen luonnonmaantiedettä

• Lappi
• Norrbotten
• Finnmarkin ja Tromssan läänit
• Kuola ja Pohjois-Siperia
• Islanti
• Grönlanti
• Huippuvuoret
• Alaska ja Pohjois-Kanada

Elämän edellytykset pohjoisessa

• alkutuotanto (maa- ja metsätalous, kalastus, poronhoito, kaivannaiset)
• jalostus (teollisuus ja rakennustuotanto)
• palvelut (hallinto, kauppa, matkailu)
• alueen strateginen merkitys ja sotilastoiminta

Pohjoisen väestömaantiede

• asutus ja sen historia
• väestörakenne, muuttoliikkeet ja niiden vaikutukset
• alueelliset kulttuurit (alkuperäiskansat)

Arviointi

Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä

6. Maantieteen kertauskurssi (GE6)

Kurssin aikana kerrataan maantieteen valtakunnallisten kurssien asiasisältöjä ja perehdytään yo-vastaamisen keskeisiin vaatimuksiin, jotta opiskelija saavuttaisi kokeessa kykyjensä mukaisen tuloksen

Tavoitteet

• perehtyä yo-kirjoitusten yleisiin ja ainekohtaisiin vaatimuksiin kypsän vastaamisen edellyttämässä laajuudessa
• kertaamalla vahvistaa maantieteen ainehallintaa, jotta opiskelija saavuttaisi yo-kokeessa mahdollisimman hyvän tuloksen

Keskeiset sisällöt

• reaalin yleisinfo (kirjoituksiin valmistautuminen, tentit, yo-kokeen yleisperiaatteet ym.)
• erityyppiset tehtävät (ongelmakeskeiset, dokumentit, esseet, ainerajat ylittävät, kuvadokumentit, tilastot, graafiset esitykset, kartat ym.)
• mistä tehtävät mittaavat (tieto ja sen hallinta, päättely ja soveltaminen)?
• millainen on hyvä vastaus (mitä kukin tehtävätyyppi edellyttää)?
• vanhojen tehtävien analysointia ja vastausharjoittelua
• pakollisen ja syventävien kurssien keskeisten asiasisältöjen kertaaminen

Arviointi

Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä

5.9 Fysiikka

Pakollinen kurssi

1. Fysiikka luonnontieteenä (FY1)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• saa kokemuksia, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta fysiikkaa ja sen opiskelua kohtaan
• ymmärtää, kuinka luonnontieteellinen tieto rakentuu kokeellisen toiminnan ja siihen kytkeytyvän mallintamisen kautta
• osaa suunnitella ja toteuttaa yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita
• tutustuu aineen ja maailmankaikkeuden rakenteeseen liittyviin peruskäsitteisiin ja jäsentää käsitystään luonnon perusrakenteista
• osaa käyttää ja soveltaa liikeilmiöiden käsitteitä jokapäiväisen elämän ilmiöissä
• osaa käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa opiskelun tukena.

Keskeiset sisällöt

• fysiikan merkitys nykyaikana, jatko-opinnoissa ja työelämässä
• tutustuminen perusvuorovaikutuksiin, maailmankaikkeuden rakenteisiin ja syntyyn sekä aineen rakenteeseen
• voima liikkeen muutoksen aiheuttajana ja liikeilmiöt
• tutkimukset ja mallintaminen fysikaalisen tiedon rakentumisessa
• tulosten kerääminen, esittäminen graafisesti ja luotettavuuden arviointi

Valtakunnalliset syventävät kurssit

2. Lämpö (FY2)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• osaa käyttää ja soveltaa lämpöilmiöiden käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä
• osaa tutkia aineen termodynaamiseen tilaan ja olomuodon muutoksiin liittyviä ilmiöitä
• syventää ymmärrystään energiasta fysiikan keskeisenä käsitteenä
• kehittää valmiuksia osallistua ympäristöä ja teknologiaa koskevaan päätöksentekoon.

Keskeiset sisällöt

• fysiikan merkitys energiantuotannon ratkaisuissa ja kestävän tulevaisuuden rakentamisessa
• lämpö ja lämpötila
• kaasujen tilanmuutokset, lämpölaajeneminen ja paine
• kappaleiden lämpeneminen, jäähtyminen, olomuodon muutokset ja lämpöenergia
• mekaaninen työ, teho ja hyötysuhde
• energian säilyminen lämpöopissa ja lämmön siirtymissuunta
• tutkimuksen tai ongelmanratkaisun ideointia ja suunnittelua

3. Sähkö (FY3)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• osaa käyttää ja soveltaa sähköön liittyviä käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä
• harjaantuu matemaattisessa mallintamisessa ja suureyhtälöiden käyttämisessä
• osaa tutkia kokeellisesti sähköön liittyviä ilmiöitä ja osaa tehdä sähköopin perusmittauksia
• osaa käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa tutkimusten tekemisessä.

Keskeiset sisällöt

• fysiikan ja teknologian merkitys jokapäiväisessä elämässä ja yhteiskunnassa
• sähkövirta ja jännite sekä resistanssi ja Ohmin laki
• yksinkertaiset tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait
• sähköteho ja Joulen laki
• kondensaattori, diodi ja LED komponentteina
• sähköstaattinen vuorovaikutus, Coulombin laki ja sähkökenttä
• sähköturvallisuus, kytkentöjen tekeminen ja virtapiirien tutkiminen

4. Voima ja liike (FY4)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• osaa käyttää ja soveltaa voiman ja liikkeen käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä
• ymmärtää säilymislakien merkityksen fysiikassa
• osaa tutkia kokeellisesti voimaan ja liikkeeseen liittyviä ilmiöitä
• harjaantuu graafisten esitysten käyttämisessä ja tuottamisessa.

Keskeiset sisällöt

• fysiikan merkitys yksilön ja yhteiskunnan turvallisuudelle
• vuorovaikutus liikkeen muutoksen syynä, tasainen ja tasaisesti kiihtyvä suoraviivainen liike
• Newtonin lait, voimakuvio ja voimien yhteisvaikutus
• etä- ja kosketusvoimia: paino, kitka, noste ja kvalitatiivisesti väliaineen vastus
• liikeyhtälö
• momentti ja tasapaino pyörimisen suhteen yksinkertaisissa tilanteissa
• liikemäärän säilymislaki, impulssiperiaate ja yksiulotteiset törmäykset
• liike- ja potentiaalienergia sekä mekaanisen energian säilymislaki
• mallien käyttäminen ja muodostaminen sekä niiden rajoitukset ja puutteet

5. Jaksollinen liike ja aallot (FY5)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• osaa käyttää ja soveltaa jaksollisen liikkeen ja aaltojen käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä
• perehtyy värähdys- ja aaltoliikkeen perusteisiin tutkimalla mekaanista värähtelyä ja ääntä
• osaa käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa mallintamisen välineenä.

Keskeiset sisällöt

• fysiikan merkitys lääketieteessä ja musiikissa
• tasainen ympyräliike
• gravitaatiovuorovaikutus
• harmoninen voima ja värähdysliike
• aaltoliikkeen synty ja aaltojen eteneminen
• aaltoliikkeen heijastuminen, taittuminen, diffraktio, interferenssi ja seisovat aallot
• ääni aaltoliikeilmiönä
• mallien ja simulaatioiden suhde todellisuuteen

6. Sähkömagnetismi (FY6)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• osaa käyttää ja soveltaa sähkömagnetismiin ja valoon liittyviä käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä
• osaa käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa tuotosten muodostamisessa
• harjaantuu ilmaisemaan itseään fysiikalle ominaisilla tavoilla ja analysoimaan eri tietolähteiden argumentointia.

Keskeiset sisällöt

• fysiikan merkitys energia- ja viestintäteknologiassa
• magnetismi, magneettinen vuorovaikutus ja magneettikenttä
• varatun hiukkasen liike sähkö- ja magneettikentässä
• sähkömagneettinen induktio, magneettivuo, induktiolaki ja Lenzin laki
• generaattori, muuntaja, vaihtovirran synty ja energian siirto sähkövirran avulla
• sähkömagneettisen säteilyn spektri, valon heijastuminen, taittuminen, interferenssi ja diffraktio
• tutkimuksen tai ongelmanratkaisuprosessin jäsennetty kuvaaminen

7. Aine ja säteily (FY7)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• osaa käyttää ja soveltaa aineen ja säteilyn käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä
• syventää kokonaiskuvaa fysiikasta aineen ja maailmankaikkeuden rakennetta selittävänä tieteenä.

Keskeiset sisällöt

• näkökulmia fysiikan ja kosmologian kehittymiseen
• energian kvantittuminen
• sähkömagneettisen säteilyn kvantittuminen ja fotonit
• aaltohiukkasdualismi
• atomiytimen rakenne
• ydinreaktiot, ydinenergia, ytimen sidosenergia sekä energian ja massan ekvivalenssi
• radioaktiivisuus ja hajoamislaki
• säteilyturvallisuus ja säteilyn hyötykäyttö
• tiedonhankinta, esittäminen ja arviointi

Koulukohtaiset soveltavat kurssit

8. Fysiikan työt (FY8)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tutustuu fyysikon työtapoihin tekemällä mittauksia ja tuloksista graafisia esityksiä
• oppii käyttämään apunaan nykyaikaisia apuvälineitä: tietokoneita, graafisia laskimia,…
• syventää kokonaiskuvaansa fysiikasta.

Keskeiset sisällöt

• tasainen liike
• tasaisesti kiihtyvä liike
• kappaleen tasapaino
• aaltoliikkeen interferenssi
• polttovälin määritys
• hitausmomentin määritys
• kondensaattorin purkaminen
• transistori kytkimenä

Arviointi

Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä

9. Fysiikan kertauskurssi (FY9)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• kertaa ja syventää aiemmilla kursseilla opittua
• oppii ratkaisemaan tehtäviä, jotka vaativat usean eri kurssin tietojen yhdistämistä
• perehtyy erityyppisiin fysiikan yo-tehtäviin ja niiden vaatimustasoon

Keskeiset sisällöt

• pakollisen ja syventävien kurssien keskeiset asiat
• valikoitujen yo-tehtävien ratkaiseminen

Arviointi

Kurssista annetaan numeroarvosana. 

5.10 Kemia

Pakollinen kurssi

1. Kemiaa kaikkialla (KE1)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• saa kokemuksia, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta kemiaa ja sen opiskelua kohtaan
• kehittää valmiuksia osallistua kemiaan liittyvään yhteiskunnalliseen keskusteluun
• osaa käyttää ja soveltaa tietoa aineiden ominaisuuksista jokapäiväisen elämän ja ympäristön ilmiöissä
• osaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen erilaisia kemian ilmiöitä sekä ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat
• osaa käyttää aineen ominaisuuksien päättelyssä aineen rakenteen malleja, jaksollista järjestelmää ja tietolähteitä.

Keskeiset sisällöt

• kemian merkitys nykyaikana, jatko-opinnoissa ja työelämässä
• atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä pääpiirteissään
• alkuaineiden ja yhdisteiden ominaisuuksia
• aineiden ominaisuuksien selittäminen aineen rakenteen, kemiallisten sidosten ja poolisuuden avulla
• kysymykset tiedonhankinnan lähtökohtana
• turvallinen työskentely, aineen erotusmenetelmät, aineiden ominaisuuksien tutkiminen, havainnointi ja johtopäätösten tekeminen
• ainemäärä ja pitoisuus

Valtakunnalliset syventävät kurssit

2. Ihmisen ja elinympäristön kemiaa (KE2)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• osaa käyttää ja soveltaa orgaanisiin yhdisteisiin ja ainemäärään liittyviä käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä
• osaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen orgaanisiin yhdisteisiin, ainemäärään ja pitoisuuteen liittyviä ilmiöitä
• ymmärtää, kuinka kemiallinen tieto rakentuu kokeellisen toiminnan ja siihen kytkeytyvän mallintamisen kautta
• osaa käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa mallintamisen välineenä.

Keskeiset sisällöt

• kemian merkitys hyvinvoinnin ja terveyden kannalta
• orgaanisten yhdisteiden, kuten hiilivetyjen, happi- ja typpiyhdisteiden, rakenteiden mallintaminen ja kuvaaminen erilaisilla malleilla
• avaruusrakenne ja isomeria
• orgaanisten yhdisteiden ominaisuuksien selittäminen rakenteen avulla
• ainemäärä ja pitoisuus
• työvälineiden ja reagenssien käyttö sekä liuosten valmistus
• aineen rakenteen analyysimenetelmät, kuten spektroskopia

3. Reaktiot ja energia (KE3)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• osaa käyttää ja soveltaa reaktioihin liittyviä käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä
• osaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen reaktioihin liittyviä ilmiöitä
• ymmärtää aineen ja energian häviämättömyyden merkityksen kemiassa.

Keskeiset sisällöt

• kemian merkitys energiaratkaisujen ja ympäristön kannalta
• kemiallisen reaktion symbolinen ilmaisu ja tasapainottaminen
• epäorgaanisten ja orgaanisten yhdisteiden reaktioita sekä niiden sovelluksia
• aineen häviämättömyys kemiallisessa reaktiossa ja sen yksinkertainen laskennallinen käsittely
• energian häviämättömyys kemiallisessa reaktiossa, sidosenergia ja Hessin laki
• kaasujen ominaisuudet ja yleinen tilanyhtälö
• reaktioiden tutkiminen kokeellisesti, titraus analyysimenetelmänä, tutkimustulosten käsitteleminen, tulkitseminen ja esittäminen

4. Materiaalit ja teknologia (KE4)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• osaa käyttää ja soveltaa materiaaleihin ja teknologiaan liittyviä kemian käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön ja yhteiskunnan ilmiöissä
• osaa tutkia kokeellisesti ja malleja käyttäen materiaaleihin ja sähkökemiaan liittyviä ilmiöitä
• harjaantuu ilmaisemaan itseään kemialle ominaisilla tavoilla ja analysoimaan eri tietolähteiden argumentointia
• osaa käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa tuotosten muodostamisessa.

Keskeiset sisällöt

• kemian merkitys teknologiassa ja yhteiskunnassa
• metallien ja polymeerien ominaisuudet, käyttö ja elinkaari
• atomin ulkoelektronirakenne ja jaksollinen järjestelmä alkuaineiden jaksollisten ominaisuuksien selittäjänä
• hapetusluvut ja hapetus-pelkistysreaktiot
• sähkökemian keskeiset periaatteet: jännitesarja, normaalipotentiaali, kemiallinen pari ja elektrolyysi
• kemiallisten reaktioiden laskennallinen soveltaminen
• tutkimuksen tai ongelmanratkaisun ideointi ja suunnittelu
• yhteistyön rooli kemiallisen tiedon tuottamisessa

5. Reaktiot ja tasapaino (KE5)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• osaa käyttää ja soveltaa reaktioiden ja kemiallisen tasapainon käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä
• osaa tutkia kokeellisesti ja malleja käyttäen reaktioihin ja kemialliseen tasapainoon liittyviä ilmiöitä
• osaa käyttää laskennallisia ja graafisia malleja reaktionopeuden ja kemiallisen tasapainon kuvaamisessa, selittämisessä ja ennusteiden tekemisessä.

Keskeiset sisällöt

• kemian merkitys kestävän tulevaisuuden rakentamisessa
• kemiallisen reaktion nopeus ja siihen vaikuttavia tekijöitä
• homogeeninen ja heterogeeninen tasapaino sekä tasapainotilaan vaikuttaminen
• happo-emästasapaino, vahvat ja heikot protolyytit ja puskuriliuokset
• tasapainoon liittyvät graafiset esitykset
• homogeenisen ja happo-emästasapainon laskennallinen käsittely
• tutkimustulosten ja -prosessin arviointi

Koulukohtaiset soveltavat kurssit

 6. Kokeellinen kemia (KE6)

 Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tuntee erilaisia työ- ja tutkimusmenetelmiä
• osaa rakentaa erilaisia koejärjestelyitä
• kehittää käytännön työskentelyn ja itsenäisen työskentelyn valmiuksia sekä yhteistoiminnallisuutta
• osaa tehdä johtopäätöksiä tutkimustensa tuloksien perusteella ja arvioida tulostensa luotettavuutta
• osaa laatia tekemistään tutkimuksista työselostuksen

Keskeiset sisällöt

• epäorgaaninen analyysi
• orgaaninen ja epäorgaaninen synteesi
• työturvallisuus

Kurssiin voi liittyä myös biokemian työ sekä vierailu alueen yrityksiin.

Arviointi

Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä

 7. Kemian kertauskurssi (KE7)

Tavoitteet:

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• kertaa ja syventää aiemmilla kursseilla opittua
• oppii käsittelemään tehtäviä, jotka vaativat usean eri kurssin tietojen yhdistämistä
• perehtyy kemian ylioppilastehtävien vaatimustasoon

Keskeiset sisällöt:

• pakollisen kurssin keskeiset asiat
• syventävien kurssien keskeiset asiat
• valikoitujen ylioppilastehtävien ratkaiseminen

Arviointi

Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

5.11 Filosofia

Pakolliset kurssit

1. Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI1)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• muodostaa perustellun käsityksen filosofian luonteesta ja menetelmistä tutustumalla filosofisiin ongelmiin ja niiden mahdollisiin ratkaisuihin
• oppii arvioimaan väitteiden totuutta sekä harjaantuu esittämään ja vaatimaan erilaisille mielipiteille ja väitteille perusteluja sekä hahmottamaan esitettyjen perustelujen rakennetta ja arvioimaan niiden pätevyyttä
• tuntee ja oppii erilaisten harjoitusten kautta soveltamaan filosofian työtapoja, kuten oletusten kyseenalaistamista, käsitteiden luokittelua ja määrittelemistä sekä ajatuskokeiden ja vastaesimerkkien käyttöä
• perehtyy joihinkin keskeisiin filosofisiin kysymyksiin ja niihin liittyviin käsitteellisiin erotteluihin
• tuntee perustavia tieto-opillisia erotteluja, osaa eritellä ja arvioida kriittisesti erilaisia tiedollisia uskomuksia ja tutustuu tietämiseen joissain lukion oppiaineissa.

Keskeiset sisällöt

• mitä filosofia on, filosofisten kysymysten ja filosofisen ajattelun luonne filosofian perinteessä ja ajankohtaisiin ongelmiin sovellettuna
• johdonmukaisen argumentaation ja pätevän päättelyn perusteet ja niiden harjoitteleminen suullisesti ja kirjallisesti
• keskeisiä filosofisia peruskysymyksiä ja -erotteluja: henki ja aine, vapaus ja välttämättömyys, käsitteellinen ja empiirinen, objektiivinen ja subjektiivinen
• tiedon ja informaation, arkitiedon ja tieteellisen tiedon sekä tieteen ja pseudotieteen ero
• tiedon ja argumentaation luonne eri tiedonaloilla: miten väitteitä muodostetaan, koetellaan ja perustellaan joissain lukion oppiaineissa

2. Etiikka (FI2)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• perehtyy filosofisen etiikan keskeisiin käsitteisiin, kysymyksiin ja teorioihin sekä ympäristöfilosofian perusteisiin
• hahmottaa normatiivisten väitteiden luonteen ja suhteen kuvaileviin väitteisiin sekä osaa perustella käsityksiä hyvästä ja oikeasta
• osaa jäsentää oman elämänsä merkityksellisyyttä ja elämänvalintojaan filosofisen käsitteistön avulla
• osaa perustella moraalin velvoittavuuden ja soveltaa moraaliin filosofisia käsite-erotteluja ja johdonmukaista argumentaatiota
• osaa eritellä ja arvioida toimintaa eettisesti sekä kykenee jäsentämään omia moraalisia ratkaisujaan ja arvioitaan filosofisen etiikan välinein.

Keskeiset sisällöt  

• moraali ja sitä pohtiva normatiivinen ja soveltava etiikka; hyve-, seuraus-, sopimus-, oikeus- ja velvollisuusetiikan perusteet
• moraalin luonne normijärjestelmänä ja sen ero juridisiin ja tapanormeihin perustuviin järjestelmiin, moraalinen relativismi
• filosofisia teorioita elämän hyvyydestä ja merkityksellisyydestä sekä hyvästä elämäntavasta
• etiikka ja yksilön moraaliset ratkaisut: ihmissuhteet ja elämänvalinnat
• eläimiä ja ympäristöä koskevia eettisiä kysymyksiä

Valtakunnalliset syventävät kurssit

3. Yhteiskuntafilosofia (FI3)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• perehtyy yhteiskuntafilosofian keskeisiin käsitteisiin ja suuntauksiin sekä perusnäkemyksiin yksilön suhteesta yhteisöihin, yhteiskuntaan ja valtioon
• oppii käyttämään keskeisiä filosofisia käsitteitä yhteiskunnallisen ja poliittisen toiminnan jäsentämiseen sekä omien yhteiskunnallisten ratkaisujensa perustelemiseen
• oppii erittelemään oikeudenmukaisuutta, vallankäyttöä ja työnjakoa yksilöiden, yhteisöjen ja instituutioiden toiminnassa
• oppii arvioimaan käsitteellisesti yhteiskunnallisen järjestyksen rakentumista, perustelemista ja oikeutusta
• osaa soveltaa oppimaansa ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin.

Keskeiset sisällöt

• yhteiskuntajärjestyksen ja yhteiskunnallisten instituutioiden olemassaolo ja oikeuttaminen: yksilö- ja yhteisökeskeiset teoriat yhteiskunnasta, yhteiskuntasopimusteoriat
• oikeudenmukaisuuden eri muodot, niiden perusteleminen ja soveltaminen
• vallan käsite ja muodot, vallan oikeuttaminen, demokratian muodot ja kilpailijat, anarkismi
• työnjako, talous ja hyvinvointi, talouden toimintaperiaatteiden ja omistamisen oikeuttaminen
• poliittiset ihanteet ja niiden toteuttaminen: vapaus, tasa-arvo ja solidaarisuus; konservatismi, liberalismi ja sosialismi; kansallisvaltiot ja globaali näkökulma
• yhteiskunnalliset jännitteet ja ristiriidat sekä niiden ratkaiseminen: oikeusvaltio ja sen vaihtoehdot, yhteiskuntajärjestyksen luhistuminen – sodat, sisällissodat, terrori sekä holokausti ja muut kansanvainot yhteiskuntafilosofisina ongelmina
• ajankohtaisia yhteiskuntafilosofisia kysymyksiä: sukupuolen rakentuminen, informaatioteknologia, kulttuurien kohtaaminen, kestävän tulevaisuuden rakentaminen

4. Tieto, tiede ja todellisuus (FI4)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• hahmottaa filosofisia, eri tieteisiin ja arkielämään perustuvia käsityksiä todellisuuden rakenteesta
• osaa eritellä ja arvioida filosofisia teorioita todellisuudesta, totuudesta, tiedosta ja tieteestä
• osaa jäsentää ja eritellä tieteellisen tutkimuksen, päättelyn ja selittämisen luonnetta
• osaa jäsentää havainnon ja tiedon sekä tieteellisten teorioiden ja mallien suhdetta todellisuuteen
• oppii hahmottamaan erityistieteiden tieteenfilosofisia kysymyksiä joissain lukion oppiaineissa.

Keskeiset sisällöt

• metafysiikan keskeiset kysymykset ja käsitteet, erilaisia käsityksiä metafysiikan luonteesta ja todellisuuden perusrakenteesta
• olemassaolon kysymyksiä: muutos ja pysyvyys, oliot ja ominaisuudet, mahdollinen ja välttämätön, reaalinen ja virtuaalinen
• todellisuuden ilmeneminen ja hahmottaminen
• totuuden luonne ja totuusteoriat
• tiedon mahdollisuus ja rajat, tiedon oikeuttaminen
• tieteellisen tutkimuksen luonne ja menetelmät, tieteellinen päättely; ilmiön, tutkimusaineiston, mallin ja teorian käsitteet sekä niiden keskinäinen suhde
• selittäminen ja tieto luonnon- ja ihmistieteissä sekä formaaleissa tieteissä: tietäminen ja ennustaminen, ymmärtäminen ja tulkinta

Koulukohtainen soveltava kurssi

5. Filosofian kertauskurssi (FI5)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on lukion filosofian kurssien keskeisen sisällön kertaaminen.

Keskeiset sisällöt

• filosofian eri osa-alueinen keskeiset kysymyksenasettelut ja käsitteet
• Filosofian ainereaalikokeeseen valmistautuminen

Arviointi

Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. 

5.12 Psykologia

Pakollinen kurssi          

 1. Psyykkinen toiminta ja oppiminen (PS1)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija 

• ymmärtää biologisten, psyykkisten, sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden merkityksen ihmisen toiminnan selittämisessä ja ymmärtämisessä
• tuntee psykologian keskeisiä aihepiirejä, kuten tunteet, motivaatio ja kognitiiviset toiminnot, sekä osaa havainnoida ja pohtia ihmisen toimintaa ja omaa psyykkistä hyvinvointiaan näitä kuvaavien käsitteiden avulla
• perehtyy oppimisen prosesseihin liittyvään psykologiseen tietoon ja osaa pohtia omaa opiskeluaan sen pohjalta
• osaa esittää esimerkkejä psykologisen tutkimuksen aihepiireistä ja niihin liittyvistä tutkimuksista sekä analysoida ja arvioida tiedon tutkimusperusteita
• ymmärtää psykologisen tiedon perustuvan tutkimukseen ja tunnistaa tieteellisen ajattelun peruspiirteitä.

Keskeiset sisällöt

Tietoinen ja tiedostamaton psyykkinen toiminta

• ihmisen toimintaan vaikuttavat biologiset tekijät sekä perustieto hermoston toiminnasta
• perustietoa tunteista ja motivaatiosta
• kognitiivisten tulkintojen merkitys ihmisen toiminnassa

Sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden vaikutus ihmisen toimintaan

• perustietoa sosiaalistumisesta ja normien omaksumisesta
• esimerkkejä yksilön toimintaan vaikuttavista tilannetekijöistä

Perehtyminen johonkin valinnaiseen ilmiöön, kuten aggressiivisuus, jännittäminen, riippuvuudet, syömiskäyttäytyminen, sosiaalinen vuorovaikutus, onnellisuus tai rakkaus

Opiskelu ja oppiminen psykologian näkökulmista

• oppimisen biologinen, kognitiivinen ja sosiokulttuurinen perusta
• tehokkaat opiskelumenetelmät
• motivaatio ja oppiminen

Psykologisen tiedon muodostuminen

• psykologian tutkimuskohteet
• arkitiedon ja tieteellisen tiedon ero
• esimerkkejä psykologian tutkimusmenetelmistä

Valtakunnalliset syventävät kurssit

 2. Kehittyvä ihminen (PS2)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija 

• tietää, miten ihmisen kehitystä tutkitaan, ja osaa arvioida tiedon perusteita
• osaa eritellä ihmisen kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ja niiden vuorovaikutusta
• perehtyy kehityksen osa-alueisiin ja osaa eritellä niiden keskinäistä vuorovaikutusta sekä osaa selittää kehityksen jatkuvuutta yksilön elämänkaaren aikana
• perehtyy erityisesti lapsuus- ja nuoruusiän psykologiaan ja niihin liittyvään teoria- ja tutkimustietoon
• tuntee hermoston toiminnan periaatteita sekä ymmärtää niiden yhteyden yksilön psyykkiseen kehitykseen
• osaa arvioida kehityspsykologista tietoa ja soveltaa sitä itsensä ja muiden ihmisten ymmärtämiseen.

Keskeiset sisällöt

Kehityksen tutkiminen

Kehityksen osa-alueet ja niihin vaikuttavat tekijät lapsuudessa ja nuoruudessa

• fyysis-motorinen kehitys
• kognitiivinen kehitys
• emotionaalinen kehitys
• psykososiaalinen kehitys
• minuuden ja minäkäsityksen kehitys

Nuoruusiän psyykkinen kehitys ja sen erityiset haasteet

• ajattelun kehitys
• identiteetin kehitys: henkilökohtainen, sosiaalinen ja kulttuurinen identiteetti
• sukupuoli-identiteetti ja seksuaalisuuden kehittyminen
• toiminnanohjauksen kehitys ja sen hermostollinen tausta

Kehityksen jatkuvuus elämänkaaren aikana

• elämänkaaren käsite
• kehitykseen vaikuttavien tekijöiden vuorovaikutus
• jokin kehityksen jatkuvuutta selittävä teoria

Kehitykseen vaikuttavat biologiset ja sosiokulttuuriset tekijät

• hermoston kypsyminen
• aivojen muovautuminen elämänkulun aikana
• perimän ja ympäristön vuorovaikutus
• varhainen vuorovaikutus ja kiintymyssuhteet
• sosialisaatio ja kulttuurierot kehityksessä

3. Tietoa käsittelevä ihminen (PS3)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija 

• tunnistaa kognitiivista toimintaa ohjaavia yleisiä periaatteita ja osaa soveltaa niitä kognitiivisten ilmiöiden tarkastelemiseen
• perehtyy kognitiivisiin perustoimintoihin eli havaitsemiseen, tarkkaavaisuuteen ja muistiin sekä yhteen korkeamman kognitiivisen toiminnan ilmiöön, kuten päätöksenteko, ongelmanratkaisu, asiantuntijuus tai kielelliset toiminnot
• perehtyy kognitiivisten toimintojen tutkimukseen ja pystyy arvioimaan sitä
• ymmärtää kognitiivisen toiminnan hermostollista perustaa ja yhteyksiä psyykkisiin toimintoihin.

Keskeiset sisällöt

• kognitiivisen toiminnan periaatteita, kuten sisäiset mallit ja havaintokehä
• kognitiivisten toimintojen neuropsykologinen perusta
• kognitiivisen psykologian ja aivotutkimuksen tutkimusmenetelmiä
• havaitseminen, tarkkaavaisuus ja muisti kognitiivisina perustoimintoina sekä niiden biologinen perusta
• jonkin valinnaisen korkeampitasoisen kognitiivisen toiminnon tarkasteleminen, esimerkiksi kieli, ongelmanratkaisu, päätöksenteko tai asiantuntijuus

4. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys (PS4)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija 

• tutustuu tunteita ja mielenterveyttä koskevaan tutkimukseen ja ymmärtää, miten näitä aiheita voidaan tutkia, ja osaa arvioida tutkimuksia kriittisesti
• osaa kuvata, miten emootiot syntyvät biologisten ja kognitiivisten tekijöiden vuorovaikutuksessa, ja pohtia niiden kulttuurisidonnaisuutta
• osaa eritellä tunteiden merkitystä vuorovaikutukselle ja hyvinvoinnille
• tuntee psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ja psyykkisen tasapainon ylläpitämisen keinoja
• osaa tarkastella omaa psyykkistä hyvinvointiaan psykologisen tiedon valossa ja saa perusteita tehdä omaa hyvinvointiaan tukevia ratkaisuja
• ymmärtää mielenterveyteen vaikuttavia psykologisia, biologisia, sosiaalisia ja kulttuurisia tekijöitä
• tunnistaa yleisimmät mielenterveyden häiriöt ja ongelmat sekä ymmärtää mielenterveyden ja sen ongelmien määrittelyn haasteellisuuden
• syventyy vähintään yhden mielenterveyden häiriön syihin, oireisiin ja hoitoon.

Keskeiset sisällöt

• tunteiden muodostuminen ja vähintään yhden tunteen biologinen perusta
• tunteet psykologisen tutkimuksen kohteena
• tunteiden universaalisuus ja kulttuurisidonnaisuus
• tunteiden merkitys itseymmärryksen välineenä
• psyykkinen hyvinvointi ja psyykkisen tasapainon ylläpitäminen
• uni ja nukkuminen hyvinvoinnin osatekijöinä
• stressi, kriisit ja niistä selviytymisen keinot
• keskeiset mielenterveyden ongelmat ja niiden hoito
• mielenterveyden ongelmien syntyä selittäviä tekijöitä
• sosiaalisen ympäristön merkitys yksilön hyvinvoinnille

5. Yksilöllinen ja yhteisöllinen ihminen (PS5)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija 

• ymmärtää persoonallisuus-käsitteen laaja-alaisuuden
• tunnistaa ja osaa selittää keskeisiä yksilöiden välisiä eroja, kuten temperamentti, persoonallisuuden piirteet, älykkyys, lahjakkuus ja tulkintatyylit
• tuntee yksilöllisten erojen biologista perustaa
• tutustuu persoonallisuutta ja sosiaalipsykologiaa koskevaan tutkimukseen
• syventää ymmärrystään psykologian tutkimusmenetelmistä yksilöllisten erojen ja persoonallisuuspsykologian tutkimuksen osalta
• osaa tarkastella yksilön toimintaa persoonallisuuden, tilannetekijöiden ja kulttuurin vuorovaikutuksen tuloksena
• osaa soveltaa persoonallisuuspsykologista ja sosiaalipsykologista tietoa erilaisuuden ymmärtämiseen.

Keskeiset sisällöt

• persoonallisuuden määrittely
• persoonallisuuden pysyvyys ja muuttuvuus
• vähintään kaksi persoonallisuusteoriaa, persoonallisuuden selittämisen mallia tai näkökulmaa, kuten sosiokognitiivinen, psykodynaaminen tai humanistinen psykologia, temperamenttiteoria tai piirreteoria
• yksilöllisten erojen tutkiminen
• tilannetekijöiden ja ryhmäilmiöiden vaikutus yksilön toimintaan yhteisöissä ja sosiaalisissa verkostoissa
• kulttuurin vaikutus persoonallisuuteen, vuorovaikutukseen ja yhteisölliseen toimintaan

Koulukohtaiset soveltavat kurssit

6. Ajankohtainen psykologia (PS6)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää muuttuvan maailman haasteita psykologisesta näkökulmasta
• perehtyy ajankohtaisiin psykologisiin ilmiöihin ja tutkimuksiin
• oppii tarkastelemaan kriittisesti median sisältöjä
• oppii soveltamaan psykologista tutkimustietoa

Keskeiset sisällöt

• ajankohtaiset ilmiöt muuttuvassa maailmassa
• uudet tutkimukset psykologian kentällä
• psykologiatieteen soveltaminen käytäntöön
• paikalliset psykologiset palvelut ja hoitomallit
• mediapsykologian ja sosiaalipsykologian teemat

Arviointi

Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

7. Psykologian kertauskurssi (PS7)

Kurssilla kerrataan psykologian keskeisiä aihepiirejä sekä pyritään luomaan kokonaiskuva psykologiatieteestä. Kurssilla valmistaudutaan psykologian ainereaalikokeeseen käymällä läpi aikaisempia yo-kokeen tehtäviä ja harjoittelemalla kysymyksiin vastaamista. Suositellaan psykologian viimeiseksi kurssiksi.

Arviointi

Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

5.13 Historia

Pakolliset kurssit

 1. Ihminen ympäristön ja yhteiskuntien muutoksessa (HI1)

Kurssi tarkastelee yksilön, yhteiskunnan ja luonnon välistä vuorovaikutusta eurooppalaisessa ja globaalissa kulttuuriympäristössä. Opetuksen näkökulma on nykyisyyden selittämisessä sekä historiallisten ilmiöiden pitkän aikavälin tarkastelussa. Kurssilla tutustutaan yhteiskunnallis-taloudellisten rakenteiden keskeisiin muutoksiin sekä sosiaali- ja ympäristöhistoriaan maanviljelyksen alusta nykyaikaan. Kurssilla harjoitellaan monipuolisen historiallisen lähdeaineiston hyödyntämistä.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää ihmisen, luonnon ja yhteiskunnan välisen riippuvuussuhteen ja haasteet osana kestävää tulevaisuutta
• ymmärtää eurooppalaisten kulttuuripiirien ja yhteiskuntien sekä globaalin talouden järjestelmän muodostumisen keskeiset prosessit
• osaa analysoida väestökehityksen, talouden ja yhteiskuntarakenteiden välisiä riippuvuussuhteita ja haasteita
• osaa arvioida kriittisesti tekniikan, tieteen ja muuttuvan informaation merkitystä ihmisten elinolojen muokkaajana
• osaa tuottaa yksin tai ryhmässä historiallista tietoa ja käyttää tiedon tuottamiseen monipuolista, kriittisesti arvioitua lähdeaineistoa.

Keskeiset sisällöt

Historia tieteenalana

• historian tutkimus, tutkimusmenetelmät ja lähteiden käyttö

Pyyntikulttuureista korkeakulttuureihin ja kauppavaltioihin

• maanviljely, työnjako ja kulttuurin synty
• suurten jokilaaksojen kulttuurit
• Välimeren talousalue ja yhteiskunnat antiikin aikana

Keskiajan talous ja yhteiskunta                              

• feodaaliyhteiskunta          
• keskiajan väestö, kauppa ja kaupunki

Maailmantalouden syntyminen

• löytöretkien edellytykset ja seuraukset yhteiskunnille
• kolonialismi ja globaalin talouden ensiaskeleet

Teollistumisen edellytykset sekä taloudelliset ja yhteiskunnalliset seuraukset

• modernin tieteen ja teknologian kehitys, tuottavuuden kasvu ja elintason nousu
• muutokset sukupuolten asemassa ja työjaossa
• muuttoliikkeet ja ympäristövaikutukset

Modernin kulutusyhteiskunnan kehitys ja talouskasvun rajat

• laajeneva hyvinvointi ja palveluyhteiskunnan synty
• väestöllinen muuntuminen ja sen yhteiskunnalliset edellytykset ja vaikutukset
• 2000-luvun verkottuva maailma

2. Kansainväliset suhteet (HI2)

Kurssi tarkastelee kansainvälisen politiikan keskeisiä ilmiöitä ja valtasuhteiden muutoksia 1900-luvun alusta nykypäivään. Kurssilla analysoidaan kansainvälistä politiikkaa erilaisten taloudellisten ja ideologisten mallien näkökulmista. Keskeisiä teemoja ovat kilpailun ja yhteistyön välinen jännite, tasapainon ja turvallisuuden tavoittelu sekä erilaisten poliittisten järjestelmien kilpailu. Kurssilla syvennetään tiedon hakemisen, analysoinnin ja tuottamisen taitoja sekä perehdytään kansainvälisiin suhteisiin liittyvien erityyppisten lähteiden tulkintaan ja arviointiin.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• hallitsee kansainvälisen politiikan peruskäsitteistön ja keskeisimmät teoreettiset selitysmallit
• osaa hyödyntää monipuolisia tietolähteitä ja tunnistaa tiedonvälitykseen liittyvää propagandaa eri aikoina
• osaa eritellä aatteiden ja taloudellisten eturistiriitojen merkityksen kansainvälisten suhteiden historiassa sekä pystyy arvioimaan niiden vaikutusta nykypäivään ja tulevaisuuteen
• osaa analysoida kansainvälisten yhteistyörakennelmien sekä vastakkainasettelujen syitä ja vaikutuksia
• seuraa aktiivisesti mediaa, osaa tarkastella kriittisesti ajankohtaisia kansainvälisiä kysymyksiä sekä pystyy arvioimaan konfliktien syitä ja ratkaisumahdollisuuksia.

Keskeiset sisällöt

Kansainvälisen politiikan perusteet

• historian käyttö politiikan välineenä

Kansallisvaltioiden huippukausi ja maailmansotien aika

• imperialismin, nationalismin ja muiden aatteiden vaikutukset kansainväliseen politiikkaan ja yhteiskuntiin
• ensimmäisen maailmansodan seuraukset
• demokraattiset ja totalitaariset valtiot kansainvälisessä politiikassa
• ihmisoikeuskysymykset, holokausti ja muut kansanmurhat
• toinen maailmansota seurauksineen

Jakautunut maailma

• kylmän sodan supervaltakilpailun ideologiset, taloudelliset ja sotilaalliset muodot
• dekolonisaation merkitys ja vaikutukset
• kylmän sodan päättyminen ja sen seuraukset

Keskinäisriippuvuuksien maailma

• Lähi-itä ja muut konfliktialueet sekä vastakkainasettelujen monet muodot
• maailman uudet valtakeskittymät ja niiden vuorovaikutussuhteet
• YK ja muut kansainväliset rauhanrakentajat

 3. Itsenäisen Suomen historia (HI3)

Kurssin tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja kehityslinjoja taustoineen autonomian ajan loppupuolelta nykyaikaan. Keskeisiä tarkastelun kohteita ovat Suomen valtiollisen ja kansainvälisen aseman kehittyminen, muutoksiin liittyvät kriisit, siirtyminen sääty-yhteiskunnasta kansalaisyhteiskuntaan sekä poliittiset, taloudelliset ja kulttuuriset murrokset. Kurssilla perehdytään Suomen historian erilaisiin lähteisiin, muuttuviin tulkintoihin ja historian tiedon käyttöön.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tuntee suomalaisen kulttuurin ja yhteiskunnan muotoutumisen kehityskulkuja sekä osaa pohtia tulevaisuuden mahdollisuuksia
• hallitsee suomalaisen yhteiskunnan keskeiset yhteiskunnalliset ja taloudelliset muutokset ja niiden merkityksen 1860-luvulta nykypäivään
• osaa suhteuttaa Suomen valtiollisen kehityksen yleiseurooppalaiseen ja maailmanpoliittiseen taustaan
• ymmärtää talouden, yhteiskunnan, kulttuurielämän sekä aatteellisen ja valtiollisen elämän ilmiöiden keskinäisen riippuvuuden ennen ja nykyään
• pystyy arvioimaan Suomen historiasta tehtyjä tulkintoja ja niiden taustalla olevia vaikuttimia historiallisessa kontekstissaan
• osaa eritellä suomalaisuuteen ja suomalaiseen kulttuuriin eri aikoina kuuluneita ihanteita ja niihin liitettyjä mielikuvia sekä niiden vaikutusta nykypäivän Suomeen.

Keskeiset sisällöt

Miten Suomesta tuli Suomi?

• Ruotsin ajan perintö ja autonomian merkitys sekä 1860-luvun murroskausi
• kulttuuriset, yhteiskunnalliset ja sosiaaliset muutokset 1800- ja 1900-lukujen taitteessa

Suomen itsenäistymisprosessi ja itsenäisyyden alkuvuodet

• itsenäistyminen kansainvälisessä kontekstissa
• sisällissodan syyt ja seuraukset sekä eheyttämisen aika

Suomi kansainvälisissä konflikteissa

• turvallisuuspoliittiset vaihtoehdot ennen toista maailmansotaa
• Suomi toisessa maailmansodassa
• Suomen sisäpolitiikka ja asema kansainvälisessä politiikassa kylmän sodan aikana ja sen jälkeen

Kohti nykyistä Suomea

• yhteiskunnan ja talouden rakennemuutokset ja hyvinvointivaltio
• kulttuuri, tiede ja osaaminen
• kulttuurisesti monimuotoistuva ja kansainvälistyvä Suomi

Valtakunnalliset syventävät kurssit

4. Eurooppalaisen maailmankuvan kehitys (HI4)

Kurssi tarkastelee yhteiskunnallisen ajattelun, aatteiden ja ihmisoikeuksien kehittymistä sekä myyttisiä, uskonnollisia ja tieteellisiä maailmanselityksiä antiikista nykypäivään. Kurssilla perehdytään kulttuuriperintöön, taiteeseen ja tieteeseen oman aikansa ilmentäjinä Euroopassa. Tarkastelun kohteena on eurooppalainen ihminen, yksilön ja yhteiskunnan suhde, sukupuoli ja arkielämä.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tuntee Euroopan keskeisen kulttuuriperinnön ja ymmärtää Euroopan kulttuuriin vaikuttaneita tekijöitä
• osaa eritellä tieteen saavutusten merkitystä ja eri aikakausien maailmankuvia
• osaa arvioida erilaisten aatteiden kehitystä sekä niiden vaikutuksia ympäröivään maailmaan
• kykenee analysoimaan kulttuuria sen historiallisessa kontekstissa sekä ymmärtämään kulttuurin ja politiikan keskinäisen vuorovaikutuksen
• osaa tarkastella eurooppalaista kulttuuria osana kulttuurin globalisaatiota.

Keskeiset sisällöt

Antiikin kulttuuripiiri

• kulttuurit ja elämäntavat
• tieteen ensiaskeleet ja demokratian synty

Keskiajan kulttuuri

• keskiaikainen maailmankuva
• uskonto, kulttuuri ja kulttuuripiirien vuorovaikutus

Uuden ajan murros

• renessanssi ja tiedon vallankumous
• reformaation merkitys
• itsevaltiuden ajan kulttuuri

Valistuksen aikakausi

• luonnontieteellisen maailmankuvan kehitys
• valistuksen aatepohja ja sen vaikutukset
• ihmisoikeuksien ja tasa-arvoajattelun syntyminen

Aatteiden ja teollistumisen aika

• keskeiset aatesuuntaukset ja taidevirtaukset
• tiede uskonnon haastajana
• porvariston vuosisata ja yhteiskunnalliset muutokset

Monimuotoinen nykyaika

• massojen aika, populaarikulttuurin synty ja sen kaupallistuminen
• kulttuurin globalisoituminen
• sukupuoliroolien murros
• tieteen kehitys ja median kasvava merkitys

5. Ruotsin itämaasta Suomeksi (HI5)

Kurssi tarkastelee Suomen kehitystä osana Itämeren alueen historiaa autonomian ajalle asti. Kurssilla perehdytään yhteiskunnan, talouden ja ympäristön lisäksi yhteisöjen ja yksilöiden väliseen vuorovaikutukseen, arjen historiaan ja ihmisten elämäntapaan sekä elinkeinoihin historian eri vaiheissa. Kurssilla syvennytään erityisesti lähiympäristön historian lähteisiin ja erilaisiin tutkimusmenetelmiin.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tuntee suomalaista kulttuuriperintöä
• hahmottaa Suomen historialliset kehityslinjat ja niiden yhteydet Itämeren alueeseen
• kykenee yhdistämään historialliset kehityslinjat oman kotiseutunsa historiaan ja näkee kehityksen myös yksittäisen ihmisen kannalta
• tuntee Suomen väestö-, sosiaali- ja taloushistoriallisen kehityksen
• osaa arvioida suomalaisen sivistyksen yhteydet länsimaiseen kulttuuriin.

Keskeiset sisällöt

Suomen alue ennen ristiretkiä

• tutkimusmenetelmät ja käsitykset Suomen väestöryhmien alkuperästä
• rautakautinen heimoyhteiskuntien Suomi

Keskiaika

• Itämeren alueen valtiollinen kehittyminen
• kirkollisen ja maallisen vallan muotoutuminen
• yhteiskunta, elinkeinot, elämäntapa ja kulttuuri

Uusi aika

• reformaatio ja vahvistuva hallitusvalta
• Ruotsin suurvaltapyrkimysten vaikutus Suomeen
• sääty- ja maatalousyhteiskunta
• kehittyvä talous

Ruotsista Venäjän osaksi

• Suomen aseman muutos ja yhteiskunnalliset uudistukset Ruotsin ajan lopulla
• Suomen liittäminen Venäjään ja autonomian synty
• kansallinen herääminen, sivistys, tiede ja taide

6. Maailman kulttuurit kohtaavat (HI6)

Kurssilla perehdytään kulttuurin käsitteeseen ja kulttuurieroja koskevan ajattelun muutoksiin sekä tarkastellaan, miten suhtautuminen eri kulttuureihin on vaihdellut ajattelun ja yhteiskuntien rakenteen muuttuessa. Kulttuuri ymmärretään kokonaisvaltaisena käsitteenä. Kurssilla tarkastellaan eurooppalaisten ja Euroopan ulkopuolisten kulttuurien kohtaamista ja vuorovaikutusta historian eri aikoina.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• hallitsee kulttuurintutkimuksen peruskäsitteitä ja erilaisia tapoja jakaa maailma kulttuurialueisiin
• tunnistaa kulttuuristen arvojen ja maailmankuvien ilmenemisen arkielämässä ja sosiaalisissa suhteissa
• ymmärtää tarkastelemansa kulttuuripiirin historiallisen kehityksen sekä sen arvojen ja elämäntapojen moninaisuuden ja osaa eritellä siihen vuorovaikutuksessa muiden kulttuurien kanssa syntyneitä kulttuurisia eroja ja yhtäläisyyksiä
• osaa analysoida esimerkiksi taiteissa, uskonnossa ja sosiaalisissa rakenteissa esiintyviä kulttuurisia arvoja ja käytäntöjä
• osaa arvioida monikulttuurisuutta historiallisena osana eurooppalaista kulttuuria ja pystyy erittelemään sille annettuja merkityksiä
• osaa kriittisesti eritellä ja arvioida kulttuurisia eroja koskevia väitteitä sekä eri kulttuureihin liitettyjä stereotypioita.

Keskeiset sisällöt

Kulttuurintutkimuksen perusteet ja käsitteet

Kurssilla tarkasteltavaksi kohteeksi valitaan yksi tai useampi seuraavista:

• Amerikan alkuperäiskulttuurit
• Australian ja Oseanian alkuperäiskulttuurit
• Aasian kulttuurit
• Afrikan kulttuurit
• arktiset kulttuurit
• Latinalaisen Amerikan kulttuurit
• Lähi-idän kulttuurit

Koulukohtaiset soveltavat kurssit

7. Maailma NYT.fi (HI7)

Nykyiset lukion historian kurssit tutustuttavat opiskelijat tämän päivän maailmaan hyvin suppeasti. Ajankohtaisten asioiden liittäminen menneeseen ja niiden syy-yhteyksien ymmärtäminen vaatii syvempää tutustumista ympäröivän maailman kehitykseen. Ylioppilastutkinnon ainereaali on muokannut historian ylioppilaskirjoitustehtäviä myös entistä laajemmiksi, joissa edellytetään nykymaailman hahmottamista. Kurssilla seurataan ja analysoidaan ajankohtaisaineistoa, etsitään tapahtumille historiallisia taustoja ja tuotetaan kirjallista, kuvallista ja suullista materiaalia. Kurssilla opiskelijat pohjustavat erilaisia alustuksia tai tekevät esityksiä itseään kiinnostavista aiheista.

Tavoitteet

• Lisätä opiskelijan halua seurata aktiivisesti ja monipuolisesti ajankohtaisia tapahtumia.
• Kehittää opiskelijan monipuolista kykyä arvioida ilmiöiden yhteyksiä ja syntyprosesseja
• Lisätä kriittisyyttä tiedotusvälineiden antamiin tietoihin ja arvoihin.
• Lisätä opiskelijan kykyä poimia tietotulvasta niitä tietoja, jotka auttavat häntä oman arvomaailmansa muodostamiseen.

Arviointi

Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

8. Historian kertauskurssi (HI8)

Kurssilla kerrataan historian kurssien keskeisiä asiasisältöjä ja valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että ylioppilaskirjoituksiin valmistautuva opiskelija on kertaamalla vahvistanut historian eri kurssien asiasisältöjen hallintaansa saavuttaakseen kykyjensä mukaisen arvosanan. Opiskelija on perehtynyt yo-kirjoitusten vaatimuksiin riittävästi kyetäkseen kypsien vastausten laatimiseen.

Keskeiset sisällöt

Pakollisten ja syventävien kurssien keskeisten asiasisältöjen kertaus. Reaalin yleisinformaatio (kirjoituksiin valmistautuminen, tentit, yo-kokeen yleisperiaatteet ym.)  Erityyppisten ylioppilaskirjoitustehtävien analysointi (ongelmakeskeiset, dokumentit, esseet, kuvadokumentit, tilastot, graafiset tehtävät, kartat). Vanhojen yo-tehtävien läpikäyntiä ja vastausharjoittelua

Arviointi

Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä

5.14 Yhteiskuntaoppi

Pakolliset kurssit

1. Suomalainen yhteiskunta (YH1)

Kurssi perehdyttää valtiollisiin ja yhteiskunnallisiin järjestelmiin ja niissä vaikuttamiseen. Kurssi keskittyy suomalaisen yhteiskunnan analyysiin valtio-opin, sosiaalipolitiikan ja sosiologian käsitteistöä ja teorioita hyödyntäen. Keskeisiä näkökulmia ovat demokratia, yhteiskunnan perusrakenteiden kehitys, valta ja vaikuttaminen aktiivista ja osallistuvaa kansalaisuutta korostaen.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää suomalaisen yhteiskunnan perusrakenteet paikallisella ja valtiollisella tasolla
• tuntee kansalaisen perusoikeudet, vaikuttamiskeinot ja -mahdollisuudet sekä kiinnostuu yhteiskunnallisesta osallistumisesta
• pystyy tarkastelemaan yhteiskuntaa ja sen kehitystä analyyttisesti erilaisista näkökulmista
• tuntee hyvinvointivaltion ja oikeusvaltion perusteet ja pystyy vertailemaan erilaisia hyvinvointimalleja Pohjoismaissa, Euroopassa ja muualla maailmassa
• osaa arvioida kriittisesti yhteiskunnallista tietoa ja yhteiskunnallisten päätösten perusteita paikallisella ja valtiollisella tasolla sekä niiden vaikutuksia eri väestöryhmien ja yhteiskunnallisten toimijoiden kannalta.

Keskeiset sisällöt

Suomalaisen yhteiskunnan rakenne

• Suomen väestön demografinen ja sosiaalinen rakenne
• väestörakenteen muutoksiin vaikuttavat tekijät

Oikeusvaltio ja sisäinen turvallisuus

• kansalaisen perusoikeudet ja velvollisuudet
• oikeuslaitos sekä tuomio- ja järjestysvalta

Hyvinvointi ja tasa-arvo

• hyvinvointivaltion tehtävät ja voimavarat
• pohjoismaisen hyvinvointivaltion rahoitus, edut ja haasteet
• yhteiskunnallinen tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus

Valta, vaikuttaminen ja päätöksenteko

• yhteiskunnallisen vallankäytön muodot
• demokratia ja muut poliittiset järjestelmät
• Suomen kunnallinen ja valtiollinen päätöksentekojärjestelmä
• kansalaisyhteiskunnan vaikuttamiskeinot: vaalit, puolueet, järjestötoiminta ja aktiivisen kansalaisuuden merkitys
• muuttuva mediakenttä

2. Taloustieto (YH2)

Taloustieteisiin pohjautuva kurssi johdattaa ymmärtämään talouden toimintaperiaatteita ja ajankohtaista talouspoliittista keskustelua. Se käsittelee mikro- ja makrotalouden kysymyksiä kansalaisten, yritysten ja valtioiden näkökulmista. Kurssilla perehdytään talouden ja politiikan kytköksiin sekä työnteon ja yrittämisen merkitykseen hyvinvointivaltion rahoittamisessa. Lisäksi tarkastellaan talouden ja ympäristön suhdetta kestävän kehityksen näkökulmasta.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• osaa tehdä taloudellisia päätöksiä, hallita omaa talouttaan ja tarkastella taloudellisia kysymyksiä myös eettiseltä kannalta ymmärtäen Suomen kytkeytymisen globaaliin talouteen
• ymmärtää työnteon ja yrittäjyyden merkityksen taloudessa ja yhteiskunnassa
• tuntee kansantalouden perusteet, keskeiset käsitteet ja teoriat sekä ymmärtää talouselämän rakenteita ja toimintaperiaatteita
• osaa arvioida kriittisesti taloutta koskevassa keskustelussa esitettyjä argumentteja
• osaa tarkastella talouspoliittisten ratkaisujen erilaisia vaihtoehtoja ja analysoida niiden taustoja ja vaikutuksia.

Keskeiset sisällöt

Kansantalous ja yksilön talous

• talouden peruskäsitteet ja taloutta koskevan tiedon muodostaminen
• oman talouden hoito
• työnteko, yrittäjyys ja yritykset sekä niiden rooli kansantaloudessa
• kansantalouden kiertokulku sekä kotitalouksien ja kansantalouden vuorovaikutus

Markkinat, suhdanteet ja talouselämä

• vapaa kilpailu ja hinnanmuodostus
• rahoituslaitokset, sijoittaminen ja riskien hallinta
• talouden suhdannevaihtelut
• työttömyys ja työvoimapula

Talouspolitiikka

• talouskasvun lähtökohdat, edut ja ongelmat
• verotuksen merkitys veronmaksajille sekä valtion ja kuntien taloudelle
• talouspolitiikan keinot
• politiikan ja markkinavoimien merkitys taloudellisessa päätöksenteossa

Kansainvälinen talous ja Suomi

• globaalitalous
• Suomen ulkomaankauppa ja sen merkitys
• talouden tulevaisuudennäkymät

3. Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailma (YH3)

Kurssi perehdyttää Euroopan taloudelliseen ja poliittiseen yhdentymiseen ja yksittäisen kansalaisen asemaan yhdentyvässä Euroopassa ja globalisoituvassa maailmassa. Kurssi aikana opitaan seuraamaan ajankohtaisia maailman tapahtumia. Se kannustaa osallistumaan erilaisia kansainvälisen politiikan ilmiöitä koskevaan keskusteluun. Kurssin toteuttamisessa painotetaan tutkivaa oppimista, jossa hyödynnetään mediaa ja muita monipuolisia informaatiolähteitä.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• hahmottaa laaja-alaisesti Euroopan unionin toimintaa sekä osaa hankkia sitä koskevaa vertailevaa tietoa
• ymmärtää vaikuttamismahdollisuutensa ja osaa toimia globaalikansalaisena
• osaa eritellä Euroopan yhdentymisen tarjoamia etuja ja haittoja, mahdollisuuksia ja haasteita
• osaa arvioida maailman globalisoitumisen vaikutuksia oman elämänsä ja Suomen taloudellisen ja poliittisen järjestelmän kannalta
• osaa eritellä kansalaisten turvallisuuteen ja kansainväliseen turvallisuus-ympäristöön liittyviä uusia uhkia ja niiden ratkaisumahdollisuuksia.

Keskeiset sisällöt

Eurooppalaisuus ja eurooppalainen identiteetti

• arvot, poliittiset kulttuurit ja kulttuurinen moninaisuus
• perusvapaudet ja kansalaisuus
• Suomi ja Pohjoismaat Euroopassa

Euroopan yhdentymisen tavoitteet ja toiminta

• EU:n päätöksenteko ja yhteinen talous- ja rahapolitiikka sekä niiden haasteet
• Suomi osana eurojärjestelmää
• EU:n ja lähialueiden haasteet ja mahdollisuudet

Turvallisuus ja tulevaisuuden muuttuvat haasteet

• Suomen turvallisuusympäristö ja turvallisuuspolitiikka sekä uudet turvallisuusuhat
• kansainvälisen yhteisymmärryksen edistäminen ja Suomi
• globalisaatio, ympäristö, väestö ja kestävä tulevaisuus

Valtakunnallinen syventävä kurssi

4. Kansalaisen lakitieto (YH4)

Kurssilla perehdytään Suomen oikeusjärjestyksen ja oikeuden käytön perusasioihin. Tutustutaan tärkeimpiin oikeudellisiin sopimuksiin ja tiedon lähteisiin sekä paneudutaan tavanomaisten oikeusasioiden hoitamiseen.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• hallitsee perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja sen keskeisistä periaatteista
• tuntee Suomen tuomioistuinlaitoksen ja kansalaisen kannalta merkittävät kansainväliset tuomioistuimet
• osaa arvioida oikeutensa, etunsa ja velvollisuutensa kansalaisena, työntekijänä ja kuluttajana sekä pystyy hoitamaan itse tavanomaisimmat oikeusasiat
• osaa etsiä ja käyttää keskeisiä oikeudellisen tiedon lähteitä
• osaa toimia oikein ja lainmukaisesti sekä osaa soveltaa lakitiedossa hankittuja tietoja ja taitoja.

Keskeiset sisällöt

Lakitiedon perusteet

• peruskäsitteet ja oikeudellisen tiedon hankkiminen

Kansalaisen yleisimmät oikeustoimet

• perheoikeus
• työoikeus
• kuluttajansuoja
• velka, vakuudet ja maksukyvyttömyys
• asuminen
• muutoksenhaku viranomaisten päätöksiin
• tekijänoikeudet
• ympäristöoikeus

Rikos- ja prosessioikeus

• rikostutkinta ja syyteharkinta
• oikeudenkäynti ja sen vaihtoehdot
• rangaistukset
• kansainvälinen oikeus ja siihen vetoaminen

Koulukohtainen soveltava kurssi

5. Yhteiskuntaopin kertauskurssi (YH5)

Kurssilla kerrataan yhteiskuntaopin kurssien keskeisiä sisältöjä ja valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että

• yo-kirjoituksiin valmistautuva opiskelija on kertaamalla vahvistanut yhteiskuntaopin eri kurssien asiasisältöjen hallintaansa saavuttaakseen kykyjensä mukaisen arvosanan
• on perehtynyt ylioppilaskirjoitusten vaatimuksiin riittävästi kyetäkseen kypsien vastausten laatimiseen

Keskeiset sisällöt

• Pakollisten ja syventävien kurssien keskeisten asiasisältöjen kertaus
• Reaalin yleisinformaatio (kirjoituksiin valmistautuminen, tentit, yo-kokeen yleisperiaatteet ym.)
• Erityyppisten tehtävien analysointi (ongelmakeskeiset, dokumentit, esseet, kuvadokumentit, tilastot, graafiset tehtävät, kartat)
• Vanhojen yo-tehtävien läpikäyntiä ja vastausharjoittelua

Arviointi

Hyväksytystä kurssista annetaan suoritusmerkintä.

5.15 Uskonto

5.15.1 Evankelis-luterilainen uskonto

Pakolliset kurssit

1. Uskonto ilmiönä – kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin jäljillä (UE1)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää uskonnollisten ja ei-uskonnollisten katsomusten luonnetta ja sisäistä monimuotoisuutta
• osaa jäsentää uskontoa ilmiönä ja tuntee uskontojen tutkimusta
• tuntee juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhteisiä juuria, niiden keskeisiä piirteitä, kulttuuriperintöä ja vaikutusta yhteiskuntaan
• osaa keskustella juutalaisuuteen, kristinuskoon ja islamiin liittyvistä ajankohtaisista kysymyksistä
• kehittää valmiuksia toimia moniuskontoisissa ja monikulttuurisissa ympäristöissä ja työelämässä.

Keskeiset sisällöt

• uskonto ilmiönä, uskonnon määrittely ja tutkiminen
• nykyajan uskonnollisuus, sekularisaatio, uskonnottomuus ja uskonnonvapaus
• maailman ja Suomen uskontotilanne
• Lähi-idän monoteististen uskontojen kulttuuritausta, synty sekä niiden keskeiset ja yhteiset piirteet
• pyhien kirjojen synty, asema, käyttö ja tulkintatavat juutalaisuudessa, kristinuskossa ja islamissa
• juutalaisuuden ja islamin sisäinen monimuotoisuus, etiikka, elämäntapa, suhde yhteiskuntaan eri puolilla maailmaa sekä merkitys länsimaiselle kulttuuripiirille
• ajankohtaisia katsomusten kohtaamiseen liittyviä kysymyksiä

 2. Maailmanlaajuinen kristinusko (UE2)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää kristinuskon merkitystä, kulttuurin, yhteiskunnan ja yksilön näkökulmasta
• tuntee kristinuskon keskeiset suuntaukset ja niiden syntytaustan ja pystyy vertailemaan niiden keskeisiä piirteitä
• perehtyy kristinuskon erilaisiin tulkintatapoihin ja ilmenemismuotoihin eri puolilla maailmaa
• osaa analysoida ja arvioida ajankohtaista kristinuskoon liittyvää keskustelua.

Keskeiset sisällöt

• kristinuskon asema ja vuorovaikutus ympäröivän kulttuurin kanssa eri puolilla maailmaa
• katolisen, ortodoksisen ja protestanttisen, erityisesti luterilaisen, kristillisyyden synty, erityispiirteet, eettinen ajattelu ja yhteiskunnalliset vaikutukset
• karismaattinen kristillisyys ja kontekstuaalinen teologia
• kristillisperäisten uskontojen pääpiirteet
• uskonnon asema ja sen taustat eri puolilla Eurooppaa
• ekumenia ja katsomusten dialogi
• ajankohtaisia kristinuskoon liittyviä kysymyksiä ja niiden taustoja

Valtakunnalliset syventävät kurssit

3. Maailman uskontoja ja uskonnollisia liikkeitä (UE3)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tuntee Intiassa, Kiinassa ja Japanissa syntyneitä uskontoja osana yksilön ja yhteisön elämää sekä niiden vaikutuksia kulttuuriin ja yhteiskuntaan
• tuntee Intiassa ja Kiinassa syntyneiden uskontojen ilmenemistä ja vaikutuksia länsimaissa
• tietää luonnonuskontojen levinneisyyden ja keskeiset piirteet
• perehtyy uusien uskonnollisten liikkeiden taustaan ja keskeisiin piirteisiin
• kehittää valmiuksia toimia työelämässä ja kansainvälisissä toimintaympäristöissä.

Keskeiset sisällöt

• hindulainen maailmankuva ja elämäntapa sekä hindulaisuuden monimuotoisuus ja vaikutukset Intian kulttuuriin, yhteiskuntaan ja politiikkaan
• Intian nykypäivän uskontotilanne
• jainalaisuuden ja sikhiläisyyden keskeiset piirteet
• buddhalainen elämäntapa sekä buddhalaisuuden opetukset, suuntaukset ja keskeiset vaikutukset Aasian kulttuureihin
• Kiinan vanhan kansanuskon, kungfutselaisuuden ja taolaisuuden keskeiset piirteet ja vaikutus kiinalaiseen ajatteluun ja yhteiskuntaan
• Kiinan nykypäivän uskontotilanne
• shintolaisuus Japanin etnisenä uskontona sekä uskontojen vaikutuksia yhteiskuntaan ja politiikkaan Japanissa
• Aasian uskontojen vaikutus länsimaissa
• luonnonuskontojen ja vodoun keskeiset piirteet ja levinneisyys
• uusien uskonnollisten liikkeiden taustaa ja keskeisiä piirteitä

4. Uskonto suomalaisessa yhteiskunnassa (UE4)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tutustuu monipuolisesti uskonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutukseen nyky-Suomessa
• perehtyy uskontojen vaikutukseen ja merkitykseen julkisella, yksityisellä, kolmannella (vapaaehtoistoiminta) ja neljännellä sektorilla (perhe, suku ja ystäväpiiri)
• ymmärtää, että tietoa uskonnoista tarvitaan yhteiskuntaelämän eri osa-alueilla
• osaa analysoida uskonnonvapauteen ja uskonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutukseen liittyvää ajankohtaista keskustelua
• osaa toimia aktiivisena kansalaisena ja yhteiskunnan jäsenenä
• kehittää valmiuksia osallistua uskontojen ja katsomusten väliseen dialogiin.

Keskeiset sisällöt

• Suomen uskontotilanne, suomalainen uskonnollisuus ja sekularisaatio
• uskonnollisten yhteisöjen muodot ja niiden suhde yhteiskuntaan
• uskonnot yhteiskunnan muokkaajina Suomessa eri aikoina
• uskontojen ja katsomusten välinen dialogi tämän päivän Suomessa
• uskonto ja uskonnolliset yhteisöt suomalaisessa ja yleiseurooppalaisessa lainsäädännössä, uskonnon- ja katsomuksenvapaus sekä yhdenvertaisuuteen ja syrjintään liittyvät kysymykset
• uskonnon merkitys ja näkyvyys julkisella sektorilla, politiikassa, työelämässä ja taloudessa
• uskonnolliset yhteisöt kolmannen sektorin toimijoina
• uskonto yksilöiden ja perheiden elämässä ja tapakulttuurissa
• uskonnottomuus, uskontokritiikki ja uskonnoton tapakulttuuri Suomessa
• osana kurssia voidaan toteuttaa vapaaehtoisprojekti tai perehtyä jonkin uskonnollisen yhteisön yhteiskunnalliseen toimintaan

5. Uskonnot tieteessä, taiteessa ja populaarikulttuurissa (UE5)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tuntee uskonnon tutkimuksen näkökulmia ja menetelmiä eri tieteenaloilla sekä ajankohtaista tutkimusta
• hahmottaa uskonnon ja taiteen suhdetta: uskonnollisen taiteen ja arkkitehtuurin merkitystä uskonnoissa ja uskontojen vaikutusta taiteen kehitykseen
• perehtyy siihen, miten uskonnollisen taiteen kautta ilmaistaan uskonnon, erityisesti kristinuskon, keskeisiä oppeja
• tutustuu uskonnolliseen symboliikkaan ja siihen, miten taiteessa ja populaarikulttuurissa käsitellään uskonnollisia teemoja
• tuntee muinaissuomalaisen uskonnon ja kristinuskon vaikutuksia suomalaisessa kulttuuriperinnössä.

Keskeiset sisällöt

• uskonnon tutkimuksen ajankohtaisia näkökulmia ja menetelmiä eri tieteenaloilla: uskontotieteen ja teologian eri tutkimusalat sekä taiteentutkimus, kulttuurintutkimus ja yhteiskuntatieteet
• uskonnon, taiteen ja populaarikulttuurin eri muotojen vuorovaikutus
• uskonnollisten tilojen arkkitehtuuri uskonnon ja sen erityispiirteiden kuvaajana
• uskonnollisia teemoja, symboliikkaa ja myyttejä eri taidemuodoissa ja populaarikulttuurissa
• Raamatun kertomusten ja kristillisen opin erilaisten tulkintojen tarkastelu taiteen eri muotojen avulla
• muinaissuomalainen uskonto ja kristinusko suomalaisessa kulttuuriperinnössä

6. Uskonnot ja media (UE6)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tutustuu uskontoon liittyviin ajankohtaisiin teemoihin mediassa
• osaa analysoida ja arvioida uskonnon ja median välisiä suhteita
• osaa arvioida kriittisesti uskontoon liittyvää informaatiota ja sen lähteitä
• osallistuu uskontoon liittyvän mediasisällön tuottamiseen tai laatii media-analyysin.

Keskeiset sisällöt

• uskonnollinen media ja median käyttö uskonnoissa
• uskonnollisen kielen ja kuvaston käyttö eri medioissa
• uskontojen mediajulkisuus
• uskonnollinen media ja median hyödyntäminen uskonnoissa
• median vaikutus uskontoilmiöihin, kuten asenteet ja uskontoihin liittyvät mielikuvat, uskonnot ja konfliktit, uskonnot ja rauhan rakentaminen, uskontokritiikki
• uskontoon liittyvän mediasisällön tuottaminen tai media-analyysi

Koulukohtainen soveltava kurssi

7. Uskonnon kertauskurssi (UE7)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija 

• perehtyy riittävästi ylioppilaskirjoitusten vaatimuksiin kyetäkseen laatimaan kypsiä vastauksia
• kertaa ja vahvistaa uskonnon asiasisältöjen hallinnan saavuttaakseen kykyjensä mukaisen arvosanan

Keskeiset sisällöt

• Pakollisten ja syventävien kurssien keskeiset asiasisällöt
• Uskonnon ainereaalikokeen yleisinformaatio mm. kirjoituksiin valmistautuminen, tentit, ylioppilaskokeen yleisperiaatteet ym.
• Erityyppiset tehtävät ja niihin vastaaminen
• Hyvän vastauksen piirteet
• Aikaisempien yo-koetehtävien läpikäynti
• Vastausharjoittelua

Arviointi

Kurssista annetaan suoritusmerkintä

5.15.2 Ortodoksinen uskonto

Pakolliset kurssit

1. Uskonto ilmiönä – ortodoksisuus, juutalaisuus ja islam (UO1)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• osaa jäsentää uskontoa ilmiönä ja tuntee uskontojen tutkimusta
• tutustuu juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin syntyyn ja niiden luonteeseen
• ymmärtää juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin keskinäiset suhteet historiassa ja nykypäivänä
• tuntee kolmen monoteistisen uskonnon keskeiset piirteet, niiden kulttuuriperintöä ja vaikutusta erityisesti idän kristillisyyteen ja yhteiskuntaan
• tietää kristinuskon synnyn ja kehittymisen keskeiset vaiheet
• ymmärtää kristillisen kirkon jakaantumiseen ja vapaiden suuntien syntyyn vaikuttaneet syyt sekä tunnistaa niiden tunnuspiirteitä
• osaa keskustella Lähi-idän ja Euroopan ajankohtaisista asioista uskontojen näkökulmasta
• tunnistaa eri katsomusten merkityksen yksilön tämän päivän arjessa ja työelämässä.

Keskeiset sisällöt

• uskonto ilmiönä, uskonnon määrittely ja tutkiminen
• nykyajan uskonnollisuus, sekularisaatio, uskonnottomuus ja uskonnonvapaus
• Lähi-idän monoteististen uskontojen yhteiset juuret, kulttuuritausta ja yhteiset piirteet
• pyhien kirjojen asema, merkitys ja tulkinta juutalaisuudessa, kristinuskossa ja islamissa
• Lähi-idän uskontojen vaikutus kulttuuriin ja arkeen Euroopassa
• apostoli Paavalin lähetystyö Jerusalemista Eurooppaan
• ensimmäiset kristilliset synodit
• kristillisen kirkon jakaantuminen
• katolinen kirkko ja protestantismin synty
• Luther ja Pohjoismaat
• vapaat kristilliset suunnat
• uskonnottomuus

2. Ortodoksisuus maailmassa (UO2)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tietää ortodoksisen kirkon apostolisen perinteen
• tunnistaa kirkon opettajien merkityksen kirkon perinteessä
• tuntee ortodoksisuuden keskeiset opilliset painotukset ja eettisen ajattelun perustan
• osaa tarkastella ortodoksisen kirkon merkitystä yksilöllisestä ja yhteisöllisestä näkökulmasta
• perehtyy ortodoksisuuden ja sen käytänteiden erityispiirteisiin
• tuntee askeesin ja luostarilaitoksen syntyyn vaikuttaneet historialliset tekijät
• tuntee ortodoksisia paikalliskirkkoja ja idän kirkon eri suuntauksia
• ymmärtää ortodoksisen kirkon hallintorakenteen kehittymistä ja nykyistä toimintaa
• perehtyy Suomen ortodoksisen kirkon tunnuspiirteisiin
• tutustuu kirkkojen välisiin yhteyksiin.

Keskeiset sisällöt

• kristillisen kirkon laajeneminen
• patriarkaatit ja paikalliskirkot
• orientaaliset kirkot
• askeesin ja luostarilaitoksen synty ja niiden yhteiskunnallinen merkitys
• ortodoksinen oppi, etiikka ja antropologia synodien ja kirkon suurien opettajien kautta
• ihmisen elämänkaari ja ortodoksisuus
• ortodoksinen tapakulttuuri
• Itä-Euroopan ortodoksisuus ja uusortodoksinen maailma
• Suomen ortodoksinen kirkko ennen ja nyt
• ekumenia ja uskontojen välinen vuorovaikutus

Valtakunnalliset syventävät kurssit

3. Maailman uskontoja ja uskonnollisia liikkeitä (UO3)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tuntee Intiassa, Kiinassa ja Japanissa syntyneitä uskontoja osana yksilön ja yhteisön elämää sekä niiden vaikutuksia kulttuuriin ja yhteiskuntaan
• tuntee Intiassa ja Kiinassa syntyneiden uskontojen ilmenemistä ja vaikutuksia länsimaissa
• tietää luonnonuskontojen levinneisyyden ja keskeiset piirteet
• perehtyy uusien uskonnollisten liikkeiden taustaan ja keskeisiin piirteisiin
• kehittää valmiuksia toimia työelämässä ja kansainvälisissä toimintaympäristöissä
• osaa tarkastella uskontojen piirteitä myös oman uskonnon näkökulmasta.

Keskeiset sisällöt

• hindulaisuuden monimuotoisuus, maailmankuva ja elämäntapa sekä vaikutuksia Intian kulttuuriin, yhteiskuntaan ja politiikkaan
• Intian nykypäivän uskontotilanne
• jainalaisuuden ja sikhiläisyyden keskeiset piirteet
• buddhalaisuuden opetukset, elämäntapa, suuntaukset ja vaikutuksia Aasian kulttuureihin ja yhteiskuntiin
• Kiinan vanha kansanusko, kungfutselaisuus ja taolaisuus ja näiden vaikutuksia kiinalaiseen ajatteluun ja yhteiskuntaan
• Kiinan nykypäivän uskontotilanne
• shintolaisuus Japanin etnisenä uskontona sekä uskontojen vaikutuksia yhteiskuntaan ja politiikkaan Japanissa
• Aasian uskontojen vaikutus länsimaissa
• luonnonuskontojen ja vodoun keskeiset piirteet
• uusien uskonnollisten liikkeiden taustaa ja keskeisiä piirteitä

4. Uskonto suomalaisessa yhteiskunnassa (UO4)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• perehtyy suomalaiseen uskonnollisuuteen ja sen vaiheisiin ennen ja nyt
• tutustuu uskonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutukseen nyky-yhteiskunnassa
• perehtyy uskontojen vaikutukseen ja merkitykseen julkisella, yksityisellä, kolmannella ja neljännellä sektorilla
• tunnistaa kirkon toiminnan ihmisen arjen tukena osana tämän ajan yhteiskuntaa
• ymmärtää, että tietoa uskonnoista tarvitaan yhteiskuntaelämän eri osa-alueilla
• osaa analysoida uskonnonvapauteen sekä uskonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutukseen liittyvää ajankohtaista keskustelua ja siihen vaikuttavaa lainsäädäntöä
• kehittää valmiuksia toimia aktiivisena kansalaisena ja yhteiskunnan jäsenenä oman uskonnon lähtökohdista käsin
• kehittää valmiuksia osallistua uskontojen ja katsomusten väliseen dialogiin.

Keskeiset sisällöt

• suomalainen uskonnollisuus ennen ja nyt, uskonto ja uskonnolliset yhteisöt Suomessa, sekularisaatio
• uskonnollisten yhteisöjen muodot ja niiden suhde yhteiskuntaan
• uskonnot yhteiskunnan muokkaajina Suomessa eri aikoina
• uskontojen ja katsomusten välinen dialogi tämän päivän Suomessa
• uskonto ja lainsäädäntö, uskonnon- ja katsomuksenvapaus sekä yhdenvertaisuuteen ja syrjintään liittyvät kysymykset
• uskonnon merkitys, näkyvyys ja oikeudet julkisella sektorilla, politiikassa, työelämässä ja taloudessa
• ortodoksiset järjestöt kolmannen sektorin toimijoina
• uskonnot yksilöiden ja perheiden elämässä ja tapakulttuurissa Suomessa
• uskonnottomuus, uskontokritiikki ja uskonnoton tapakulttuuri Suomessa

5. Taide ortodoksisuudessa ja muissa uskonnoissa (UO5)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tutustuu taidemuotoihin uskonnon ilmentäjänä
• tunnistaa ja tietää ortodoksisen taiteen erityispiirteet
• perehtyy sekä ortodoksisen että muiden uskontojen taiteen ilmaisumuotoihin opillisten asioiden välittäjinä
• tunnistaa eri uskontojen opin ilmenemismuotoja taiteessa
• ymmärtää sakraalin ja uskonnollisen taiteen eron
• tunnistaa uskonnon vaikutuksen nyky- ja populaaritaiteeseen.

Keskeiset sisällöt

• uskonnot, taide ja kulttuurin eri muodot
• sakraalin ja uskonnollisen taiteen ero
• ortodoksisen taiteen erityispiirteet: jumalanpalvelus, kirkkomusiikki, arkkitehtuuri, ikonitaide
• uskontojen oppi taiteen keinoin: kuvataide, musiikki, rakennustaide ja draama

6. Ortodoksisuus ja uskonnot mediassa (UO6)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tutustuu mediassa esiintyviin ajankohtaisiin teemoihin, jotka kytkeytyvät uskontoon
• osaa analysoida ja arvioida uskonnon ja median välisiä suhteita
• osaa arvioida kriittisesti uskontoon liittyvää informaatiota ja sen lähteitä
• perehtyy mediakuvaan ortodoksisuudesta ja eri uskonnoista kansallisesti ja kansainvälisesti
• osallistuu uskontoon liittyvän mediasisällön tuottamiseen tai laatii media-analyysin.

Keskeiset sisällöt

• uskonnollinen media ja median käyttö uskonnoissa
• uskonnollisen kielen ja kuvaston käyttö eri medioissa
• uskontojen mediajulkisuus
• ortodoksisen kirkon mediamaailma
• median vaikutus uskontoilmiöihin, esimerkiksi asenteet ja uskontoihin liittyvät mielikuvat, uskonnot ja konfliktit, uskonnot ja rauhan rakentaminen, uskontokritiikki
• uskontoon liittyvän mediasisällön tuottaminen tai media-analyysi

5.16 Elämänkatsomustieto

Pakolliset kurssit

1. Maailmankatsomus ja kriittinen ajattelu (ET1)

Tavoitteet  

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää ja osaa soveltaa maailmankatsomuksellisia käsitteitä ja hahmottaa niiden välisiä yhteyksiä sekä osaa eritellä erilaisten maailmankatsomusten piirteitä ja lähtökohtia
• ymmärtää, miten yksilölliset ja yhteiskunnalliset tekijät vaikuttavat maailmankatsomuksen muotoutumiseen, ja osaa eritellä oman katsomuksensa ja siihen liittyvien uskomusten muotoutumista
• osaa tarkastella kriittisesti niin omia kuin muiden uskomuksia sekä erilaisten medioiden tarjoamaa informaatiota
• osaa hyödyntää eri oppiaineissa oppimaansa elämänkatsomuksensa muodostamisessa ja erottaa tieteellisen, ei-tieteellisen ja epätieteellisen maailmankuvan.

Keskeiset sisällöt

• maailmankatsomuksen, maailmankuvan ja elämänkatsomuksen käsitteet sekä niiden keskinäinen suhde ja asema omassa elämänkatsomuksessa
• erilaisia maailmankatsomuksia – esimerkiksi sekulaareja, uskonnollisia, poliittisia ja elämäntapaan liittyviä – sekä niiden piirteiden ja perusoletusten tutkimista eri tieteiden tarjoamin välinein
• tyypillisiin informaation käsittelyyn ja ympäröivän todellisuuden jäsentämiseen liittyvien kognitiivisten vääristymien tarkastelu sekä omassa että muiden ajattelussa
• koulun, median, politiikan, tieteen, taiteen, viihdeteollisuuden sekä uskonnollisten ja kulttuuristen yhteisöjen vaikutus maailmankuviin ja -katsomuksiin sekä omaan elämänkatsomukseen
• median ja muiden informaation lähteiden toimintalogiikka sekä niihin kohdistuva kriittinen katsomuksellinen ajattelu sekä katsomuksellisen argumentaation erittely erilaisista näkökulmista

2. Ihminen, identiteetti ja hyvä elämä (ET2)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tuntee erilaisia ihmiskäsityksiä ja osaa eritellä ja arvioida, miten erilaiset ihmiskäsitykset ja -ihanteet johtavat erilaisiin ja joskus keskenään ristiriitaisiin vastauksiin ihmiselämän keskeisistä kysymyksistä
• osaa pohtia oman identiteettinsä osatekijöitä sekä soveltaa erilaisia ihmiskuvallisia ja katsomuksellisia vaihtoehtoja keskeisiin omaa hyvää elämäänsä koskeviin kysymyksiin
• ymmärtää ihmisarvon perustavan eettisen merkityksen, tuntee keskeisimmät ihmisoikeusasiakirjat ja osaa soveltaa ihmisoikeusajattelua erilaisissa yhteyksissä, kuten uskonnon- ja sanavapautta koskevissa kysymyksissä
• tutustuu erilaisiin käsityksiin hyvästä elämästä ja osaa eritellä ja arvioida niiden taustalla olevia maailmankatsomuksellisia perusteita
• kehittää taitojaan ilmaista identiteettiään ja elämänkatsomustaan sekä niihin liittyviä näkemyksiään ja tuntemuksiaan toisia ja yhdenvertaisuutta kunnioittaen, johdonmukaisesti ja luovasti.

Keskeiset sisällöt  

• luonnon- ja ihmistieteellisiä, sekulaareja ja uskonnollisia, filosofisia ja populaarikulttuuriin kuuluvia ihmiskäsityksiä ja -ihanteita
• ihmisen olemassaolon peruskysymyksiä: ihmissuhteet, sukupuolisuus ja seksuaalisuus; opiskelu ja työ, vanheneminen ja kuolema
• identiteetti, elämänvalinnat ja elämänhallinnan keinot: yksilön mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä, perimän ja ympäristön merkitys
• ihmisarvo, ihmisen arvokkuus ja ihmisoikeudet, ihmisoikeusasiakirjoja: YK:n yleismaailmallisen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus
• erilaisia käsityksiä hyvästä elämästä sekä toisten ihmisten, eläinten ja ympäristön asemasta siinä

Valtakunnalliset syventävät kurssit

3. Yksilö ja yhteisö (ET3)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• hahmottaa yhteisöllisyyden merkityksen ihmisyydelle ja omalle yksilölliselle identiteetilleen ja saa välineitä myönteisen yhteisöllisyyden hyödyntämiseen oman identiteettinsä rakentamisessa
• ymmärtää, että sosiaalisia ilmiöitä sekä yhteiskunnallisia rakenteita ja muutoksia voidaan tarkastella tieteellisesti ja että näillä on suuri merkitys yksilön elämänvalinnoille
• osaa jäsentää omaa asemaansa yksilönä yhteisöissä, kansalaisena valtiossa ja toimijana talousjärjestelmässä sekä arvioida yksilön vaikutusmahdollisuuksia ja vastuuta eri alueilla ja kasvattaa valmiuttaan rakentavaan yhteiskunnalliseen osallistumiseen
• ymmärtää ja osaa perustella ihmisoikeuksien, uskonnon- ja omantunnon vapauden, yhdenvertaisuuden, demokratian, rauhan, yhteiskunnallisen ja globaalin oikeudenmukaisuuden sekä kestävän tulevaisuuden rakentamisen lähtökohtia ja periaatteita
• osaa tarkastella kriittisesti yhteiskuntaa ja sen rakenteita sekä kasvattaa yhteiskunnallista kuvittelukykyään ja aktiivisuuttaan siten, että hahmottaa tulevaisuuden mahdollisuuksina ja vaihtoehtoisina tapahtumakulkuina, joihin pystyy myös omalla toiminnallaan vaikuttamaan.

Keskeiset sisällöt

• ihminen sosiaalisena olentona, yksilöiden vuorovaikutus ja yhteisöllisyys: yksityinen ja julkinen, tunnustussuhteet ja merkitykselliset toiset, roolit ja yhteisölliset normit
• yhteiskuntatutkimuksen perusteita, kuten sosiaaliset tosiasiat, yhteiskunnalliset rakenteet ja modernin länsimaisen yhteiskunnan erityispiirteet sekä näiden vaikutus yksilön elämään
• taloudellisen ja poliittisen vallan suhde nyky-Suomessa sekä globaalissa markkinataloudessa, yksilön kuluttajana ja kansalaisena tekemien valintojen vaikutukset yhteiskunnan eri tasoilla
• ihmisoikeudet, uskonnon- ja omantunnon vapaus, globaali oikeudenmukaisuus ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen moraalisina ja poliittisina vaatimuksina sekä näitä vaatimuksia vastustavat näkemykset ja toimet mukaan lukien ihmisoikeusloukkaukset sekä holokausti
• yhteiskunnalliset utopiat ja dystopiat sekä niiden kriittinen potentiaali: ihanteet ja kauhukuvat nykyisyyden suurennuslaseina ja toiminnan motivoijina

4. Kulttuurit katsomuksen muovaajina (ET4)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää kulttuurin merkityksen ihmisyydelle ja omalle elämänkatsomukselleen sekä saa välineitä myönteisen kulttuurisen identiteetin rakentamisessa
• osaa käyttää kulttuurintutkimuksen käsitteistöä ja muodostaa kulttuureja koskeviin kysymyksiin oman perustellun kantansa sekä tunnistaa vihapuheen ja erottaa sen sanavapauden vastuullisesta käytöstä
• hahmottaa suomalaisuuden historiallisesti rakentuvana ja muuttuvana jatkumona, johon kuuluvat niin ulkoiset vaikutteet kuin sisäinen moninaisuus sekä vähemmistökulttuurit
• ymmärtää, että kulttuurit ovat vuorovaikutuksessa keskenään eikä mikään kulttuuri ole kehittynyt ilman ulkoisia vaikutteita kulttuurin ydinpiirteisiin, kuten elämäntapoihin, kieleen, teknologiaan ja uskomuksiin
• osaa hahmottaa erilaiset elämänkatsomukselliset ratkaisut ja identiteettivalinnat sekä maailman kulttuurisen moninaisuuden rikkautena ja perustella niiden yhdenvertaisen kohtelun.

Keskeiset sisällöt

• kulttuurin käsite ja merkitys sekä sen erilaiset luokittelut ja käyttötavat, kulttuuri merkityksiin perustuvana inhimillisenä toimintana, erilaisia teorioita kulttuurien kehityksestä ja suhteesta toisiinsa
• kulttuuriperintö: tapakulttuurin monet muodot, kulttuurinen itseilmaisu, kulttuurin vaikutus yksilön maailmankuvaan ja elämänkatsomukseen, Unescon maailmanperintöohjelma
• suomalaisen kulttuurin ja identiteetin historiallinen rakentuminen, suomalaisuuden monimuotoisuus ja suomalaiset vähemmistökulttuurit
• kulttuurien ja sivilisaatioiden vuorovaikutus sekä monokulttuurisuuden mahdottomuus: monikulttuurisuus ja globaali kulttuuri sekä niiden erilaiset katsomukselliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset
• etnosentrisyyden ja rasismin sekä keskinäisen kunnioituksen ja yhdenvertaisuuden historiaa ja nykypäivää eri kulttuureissa

5. Katsomusten maailma (ET5)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• kehittää kykyään lukea, tulkita ja ymmärtää erilaisia uskonnollisia ja uskonnottomia maailmankatsomuksia ja verrata niiden lähtökohtia ja elämäntapaa omaan elämänkatsomukseensa
• ymmärtää, että maailmankatsomukset, uskonto ja uskonnollisuus ovat historiallisesti rakentuneita, erittäin monimuotoisia ja muuttuvia ilmiöitä, joilla on merkittävä kulttuurinen ja yhteiskunnallinen merkitys
• tutustuu uskontojen, uskonnollisuuden ja uskonnottomuuden tieteelliseen tutkimukseen, määrittelyyn ja selittämiseen hahmottaen sen lähtökohtia ja tavoitteenasetteluja
• hallitsee käsitteitä, tietoa ja taitoja, joiden avulla hän osaa pohtia ja analysoida maailmankatsomuksellisiin järjestelmiin, kuten sekulaariin humanismiin ja uskontoihin, liittyviä kysymyksiä sekä muodostaa niihin oman perustellun kantansa
• perehtyy uskontokritiikin keskeisiin argumentteihin, tutustuu humanismin ja vapaa-ajattelun historiaan
• perehtyy Lähi-idän uskontoihin sekä joihinkin muihin uskontoihin ja maailmankatsomuksellisiin järjestelmiin hahmottaen niiden keskeisiä piirteitä, sisäistä monimuotoisuutta sekä vaikutusta kulttuuriin ja yhteiskuntaan erityisesti suomalaisesta näkökulmasta.

Keskeiset sisällöt  

• katsomuksen ja uskonnon sekä uskonnollisuuden ja uskonnottomuuden tutkiminen, määritteleminen ja selittäminen, käsityksiä uskontojen alkuperästä
• uskonnollisten ilmiöiden tulkinnassa käytettyjä käsitteitä, kuten myytti, pyhä, riitti, symboli ja teismi
• uskontokritiikki, ateismi, agnostismi ja sekulaarin humanismin maailmankatsomukselliset perusteet
• kristinuskon, islamin ja juutalaisuuden sekä joidenkin muiden uskontojen ja maailmankatsomuksellisten järjestelmien historiallinen ja maantieteellinen levinneisyys ja jakautuminen, pyhät kirjat, oppi, elämäntapa ja suhde yhteiskuntaan
• tämän päivän merkittävien maailmankatsomuksellisten järjestelmien, kuten sekulaarin humanismin ja suurten uskontojen, suhde yhteiskuntaan, tapakulttuuriin, moraaliin, politiikkaan ja tieteeseen; liberaali ja fundamentalistinen uskonnollisuus, sekularisaatio ja uskonnottomuus

6. Teknologia, maailmankatsomukset ja ihmiskunnan tulevaisuus (ET6)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tunnistaa nykyaikaisten maailmankatsomusten kannalta historiallisesti, kulttuurisesti ja katsomuksellisesti merkittäviä historiallisia käänteitä ihmiskunnan tavassa elää
• ymmärtää kulttuurien ja yhteiskuntamuotojen kontingentin ja rakentuneen luonteen
• osaa arvioida evoluution, abstraktien eettisten järjestelmien, valistuksen ja tieteellis-teknologisen vallankumouksen merkitystä nykyaikaisille maailmankatsomuksille ja oman elämänkatsomuksensa rakentumiselle
• hahmottaa erilaisia suhtautumistapoja teknologiaan ja sen kehitykseen sekä ymmärtää teknologian ja teknisen muutoksen yhteydet ympäristössä, yhteiskunnassa ja kulttuurissa tapahtuviin muutoksiin
• osaa arvioida teknologian ja teknisen muutoksen roolia kestävän tulevaisuuden rakentamisen osana sekä pystyy osallistumaan ihmiskunnan ja maapallon tulevaisuutta koskevaan keskusteluun.

Keskeiset sisällöt

• ihmislajin evoluutio ja kulttuurievoluutio: kielen rooli inhimillisten kulttuurien ja innovatiivisuuden synnyssä
• suurten filosofioiden ja maailmankatsomuksellisten järjestelmien ja uskontojen eettisten ja aatteellisten perustojen kehittyminen abstrakteiksi ja yleisinhimillisiksi
• ihmiskunnan suuret maailmankuvalliset, -katsomukselliset ja teknologiset murrokset sekä niiden vaikutukset ihmisten käsitykseen maailmasta ja itsestään: ihminen ympäristönsä ja itsensä muokkaajana
• Prometheus-myytistä tekno-utopioihin ja ‑dystopioihin, ihmisen suhde valistuksen ideaaleihin ja teknologiseen kehitykseen
• tulevaisuuden tutkimus, tekoäly, humanismi, transhumanismi ja niiden kritiikit tieteen uusimpien tulosten valossa

5.17 Terveystieto

Pakollinen kurssi

1. Terveyden perusteet (TE1)

Pakollisella kurssilla syvennetään perusopetuksen aikana opittua terveysosaamista ja ymmärrystä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Lisäksi opitaan tunnistamaan ja arvioimaan terveyden edellytysten toteutumista omassa elämässä, lähiyhteisöissä ja ympäristöissä sekä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Keskeistä on myös itsehoitovalmiuksien ja arjen terveysosaamisen kehittäminen, mielenterveyden suojaaminen sekä ajankohtaisten ja opiskelijoiden esille nostamien asioiden käsittely.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija                   

• syventää arjen terveysosaamistaan, ymmärtää fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen työ- ja toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä ja osaa arvioida niiden toteutumista ja merkitystä omassa elämäntavassaan ja ympäristössään
• osaa hankkia, käyttää ja arvioida terveyttä ja sairauksia koskevaa tietoa sekä pohtia terveyskulttuuriin, mediaan ja teknologiseen kehitykseen liittyviä ilmiöitä eettisestä ja terveysnäkökulmasta
• tunnistaa ja ymmärtää terveyttä ja sairauksia sekä terveystottumuksia selittäviä teorioita, malleja ja ilmiöitä tutkimus- ja kokemustiedon näkökulmasta
• soveltaa itsehoitoon liittyviä toimintamalleja ja toimintatapoja
• tietää kansantautien ja yleisimpien tartuntatautien merkityksen yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta ja pohtii niiden ehkäisyyn liittyviä ratkaisuja sekä terveyserojen syntyyn vaikuttavia tekijöitä yhteiskunnassa.

Keskeiset sisällöt

• fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toiminta-, opiskelu- ja työkyky: terveyttä edistävä liikunta ja ravinto, painonhallinta, uni ja lepo, seksuaaliterveys, opiskeluhyvinvointi
• omasta terveydestä huolehtiminen ja muut itsehoitovalmiudet sekä hätäensiapu
• riippuvuuden eri muodot, tupakka, alkoholi ja huumeet, peli- ja nettiriippuvuus
• kansantaudit ja keskeiset tartuntataudit
• terveyttä, terveystottumuksia ja -ongelmia selittäviä keskeisiä biologisia, psykologisia ja kulttuurisia ilmiöitä, teorioita ja malleja

Valtakunnalliset syventävät kurssit

2. Ihminen, ympäristö ja terveys (TE2)

Kurssilla tarkastellaan terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta voimavarana ja perehdytään sosiaaliseen kestävyyteen osana kestävän tulevaisuuden tavoitteita. Keskeistä on myös tarkastella perimän ja ympäristöön liittyvien tekijöiden yhteyksiä ja vaikutuksia terveyteen ja toimintakykyyn.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija 

• hahmottaa ja arvioi perimän ja ympäristöön liittyvien tekijöiden, kuten psykososiaalisen, rakennetun ja luonnonympäristön, yhteyksiä ja vaikutuksia terveyteen ja toimintakykyyn
• tunnistaa elämänkulkuun ja kehitykseen liittyviä tapahtumia ja osaa esitellä erilaisia toimintatapoja ja selviytymisen keinoja
• osaa soveltaa terveysosaamistaan terveyttä, sairautta ja turvallisuutta koskevissa kysymyksissä ja niihin liittyvien arvojen pohdinnassa
• osaa arvioida sosiaalisen tuen ja vuorovaikutuksen merkitystä terveydelle, esitellä mielenterveyteen vaikuttavia keskeisiä tekijöitä ja mekanismeja sekä esittää vaihtoehtoisia ratkaisuja kriisien käsittelyyn
• osaa tulkita ja arvioida kriittisesti terveysviestintään liittyviä ilmiöitä
• osaa perustella ja arvioida elämäntapaan, kulttuuriin ja ympäristöön liittyvien valintojen merkitystä terveydelle ja hyvinvoinnille
• osaa analysoida turvallisuuteen ja väkivallan ehkäisyyn liittyviä tekijöitä ja ymmärtää henkilökohtaisten rajojen kunnioittamisen ja suojelemisen merkityksen erilaisissa vuorovaikutustilanteissa, yhteisöissä ja ympäristöissä.

Keskeiset sisällöt   

• perimän, luonnonympäristöjen ja rakennetun ympäristön sekä psykososiaalisen ympäristön ja yhteisöjen terveysvaikutukset
• terveys ja elämänkulku, kuolema osana elämänkulkua
• ihmissuhteet ja sosiaalinen tuki
• seksuaalisuus ja seksuaalioikeudet sekä seksuaali- ja lisääntymisterveys
• mielenterveyttä suojaavat ja kuormittavat tekijät
• erilaiset kriisit ja niiden kohtaaminen
• työhyvinvointi ja ergonomia
• turvallisuus ja väkivallan ehkäisy
• media- ja kulttuuriympäristön ja terveysviestinnän merkitys ja kriittinen tulkinta

3. Terveyttä tutkimassa (TE3)

Kurssilla luodaan kokonaiskuvaa terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn historiallisista kehityslinjoista ja tulevaisuuden haasteista pääpiirteissään. Kurssilla vahvistetaan opiskelijan valmiuksia hankkia ja arvioida terveyteen liittyvää tutkimus- ja arkitietoa ja soveltaa terveysosaamistaan aktiivisena kansalaisena. Kurssilla perehdytään terveyteen vaikuttavien tekijöiden kriittiseen arviointiin ja pohditaan tutkimuksen ja päätöksenteon mahdollisuuksia terveyden edistämisessä lähiyhteisöissä, yhteiskunnassa ja globaalisti.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• osaa kuvata ja analysoida yhteiskunnallisten olosuhteiden, terveys- ja muun yhteiskuntapolitiikan, teknologian ja terveyspalvelujen muutoksia, kehitystä sekä yhteyksiä väestön terveyteen
• osaa arvioida terveyteen ja terveyden eriarvoisuuteen vaikuttavia tekijöitä Suomessa ja globaalisti sekä osaa kuvata terveyserojen kaventamiseen vaikuttavia tekijöitä
• osaa hankkia ja arvioida terveyteen liittyvää tutkimus- ja arkitietoa ja suunnitella pienimuotoisia terveystutkimuksia tai toimintakyvyn mittauksia
• perehtyy tieteellisen tutkimuksen mahdollisuuksiin terveyden edistämisessä sekä sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa
• osaa pohtia terveyteen ja sairauteen liittyviä eettisiä kysymyksiä
• tunnistaa keskeisiä globaaleja terveyskysymyksiä ja niiden parissa toimivien järjestöjen roolia ja tehtäviä terveyden edistämisessä.

Keskeiset sisällöt                                 

• yhteiskunnallisten olosuhteiden, terveys- ja muun yhteiskuntapolitiikan, tieteellisen tutkimuksen, terveyskäsitysten ja teknologian kehitys, muutos ja yhteydet väestön terveyteen
• terveys- ja sosiaalipalvelujen kehitys, muutos ja yhteydet väestön terveyteen sekä keskeiset terveys- ja sosiaalipalvelujen toimijat
• terveyserot ja niihin vaikuttavat tekijät Suomessa ja maailmalla, terveyserojen kaventaminen
• terveyden ja terveyskäyttäytymisen tutkiminen
• keskeiset terveyteen ja sairauteen liittyvät eettiset ja oikeudelliset kysymykset, potilaan oikeudet
• globaalit terveyskysymykset ja niihin vaikuttaminen

Koulukohtainen soveltava kurssi

4. Terveystiedon kertauskurssi (TE4)

Kurssin aikana kerrataan terveystiedon valtakunnallisten kurssien asiasisältöjä ja perehdytään yo-vastaamisen keskeisiin vaatimuksiin, jotta opiskelija saavuttaisi yo-kokeessa parhaan mahdollisen tuloksen.

Tavoitteet

• perehtyä yo-kirjoitusten yleisiin ja ainekohtaisiin vaatimuksiin kypsän vastaamisen edellyttämässä laajuudessa
• kertaamalla vahvistaa terveystiedon aineen hallintaa, jotta opiskelija saavuttaisi yo-kokeessa mahdollisimman hyvän tuloksen

Keskeiset sisällöt

• reaalin yleisinfo (kirjoituksiin valmistautuminen, tentit, yo-kokeen yleisperiaatteet)
• erityyppiset tehtävät (ongelmakeskeiset, dokumentit, esseet, eettiset kysymykset, ainerajat ylittävät, kuvadokumentit, tilastot, graafiset esitykset)
• mitä tehtävät mittaavat (tieto ja sen hallinta, päättely ja soveltaminen)?
• millainen on hyvä vastaus (mitä kukin tehtävätyyppi edellyttää)?
• vanhojen tehtävien analysointia ja vastausten harjoittelua
• pakollisen ja syventävien kurssien keskeisten asiasisältöjen kertaaminen

Arviointi

Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä

5.18 Liikunta

Pakolliset kurssit

Pakollisilla kursseilla syvennetään peruskoulussa opittuja liikuntataitoja ja -tietoja sekä annetaan mahdollisuus tutustua monipuolisesti erilaisiin liikuntamuotoihin ja ‑lajeihin. Opetus tukee opiskelijoiden toimintakykyä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia, kasvua osallisuuteen sekä kannustaa terveyttä edistävän liikunnan harrastamiseen ja liikkuvan elämäntavan omaksumiseen.

1. Energiaa liikunnasta (LI1)

Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää fyysisen aktiivisuuden ja toimintakyvyn terveyden ja hyvinvoinnin perusedellytyksenä. Opiskelija harjaantuu liikuntataidoissaan ja kehollisessa ilmaisussaan sekä saa tietoja ja kokemuksia fyysisten ominaisuuksien harjoittamisesta monipuolisesti. Opiskelija saa kokemuksia yhdessä liikkumisesta reilun pelin hengessä. Opiskelijan koettu liikunnallinen pätevyys vahvistuu uuden oppimisen, liikunnan tuoman ilon ja virkistyksen myötä. 

Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat liikunnallisten perustaitojen soveltaminen ja fyysisten ominaisuuksien harjoittaminen eri liikuntatehtävissä, -muodoissa ja -lajeissa opiskeluympäristön mahdollisuuksia monipuolisesti käyttäen.

2. Aktiivinen elämäntapa (LI2)

Tavoitteena on opettaa ja kannustaa opiskelijaa liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen sekä riittävän päivittäisen fyysisen aktiivisuuden saavuttamiseen. Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään, että liikuntaharrastusten lisäksi toimintakykyä, terveyttä ja hyvinvointia tukeva fyysinen aktiivisuus muodostuu arjen valinnoista ja pitkäkestoisen istumisen välttämisestä.

Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat fyysisten ominaisuuksien arviointi, hengitys- ja verenkiertoelimistöä kuormittava liikunta, lihaskuntoharjoittelu ja kehonhuolto. Opiskelijat ohjataan havainnoimaan arkisia toimintatapojaan ja valintojaan fyysisen aktiivisuuden ja terveyden näkökulmista. Opiskelijat saavat ohjausta ja palautetta liikunnallisen elämäntavan ja fyysisesti aktiivisen arjen toteuttamiseen.

Valtakunnalliset syventävät kurssit

Kurssien tavoitteena on kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä edistävän liikunnan harjoittaminen, vastuu omasta ja yhteisestä toiminnasta sekä myönteiset kokemukset omasta kehosta, koetusta liikunnallisesta pätevyydestä ja yhteisöllisyydestä. Opettaja tarkentaa syventävien kurssien sisällöt yhdessä opiskelijaryhmän kanssa. 

3. Terveyttä liikkuen (LI3)

Kurssilla syvennetään erityisesti fyysiseen toimintakykyyn liittyviä taitoja ja tietoja. Kurssin tavoitteena on oman säännöllisen liikunnan edistäminen sekä fyysisten ominaisuuksien seuraaminen ja kehittäminen. Opettaja ohjaa liikuntaohjelman suunnittelua ja toteutusta. Liikuntasuunnitelmaa toteutetaan mahdollisuuksien mukaan liikuntateknologiaa hyväksi käyttäen.

4. Yhdessä liikkuen (LI4)

Kurssilla syvennetään erityisesti sosiaalisen toimintakyvyn osa-alueen taitoja ja tietoja. Kurssin tavoitteena on edistää opiskelijoiden sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Työtavoissa painottuu opiskelijaryhmän aktiivinen osallisuus, toiminnallisuus ja yhteistoiminta. Kurssin sisältönä voi olla jokin yhdessä toteutettava liikunta, kuten vanhojenpäivän tanssit tai muu projektiluonteinen kokonaisuus.

5. Hyvinvointia liikkuen (LI5)

Kurssilla syvennetään erityisesti psyykkisen toimintakyvyn osa-alueen taitoja ja tietoja. Kurssin tavoitteena on tukea opiskelijan jaksamista ja lisätä opiskeluvireyttä rentouttavien ja elämyksellisten liikuntakokemusten kautta. Monipuoliset liikuntatehtävät mahdollistavat osallisuuden, liikunnallisen pätevyyden ja kehollisen ilmaisun kokemuksia.

Koulukohtainen soveltava kurssi

6. Fiksusti vanhojenpäivään (LI6)

Kurssin tavoitteena on vanhojen tanssien oppiminen vanhojen päivää varten, kohtelias ja toisen huomioiva käytös ja hyvien käytöstapojen soveltaminen eri tilaisuuksiin.

Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

Valtakunnallinen soveltava kurssi

7. Liikunnan lukiodiplomi (LI7)

Opetushallitus on kehittänyt lukiodiplomit ylioppilastutkinnon kehittämistyöryhmän ja lukiodiplomityöryhmän työn pohjalta, jotta lukion opiskelija saisi mahdollisuuden antaa erityisen näytön osaamisestaan ja harrastuneisuudestaan taito- ja taideaineissa. Opetushallitus antaa lukiodiplomeihin valtakunnalliset suorittamisen ohjeet, ehdot ja arviointikriteerit sekä todistuksen muodon. Lukiodiplomit täydentävät muiden lukio-opintoihin liittyvien erillisten näyttöjen tavoin lukion päättötodistuksen ja ylioppilastutkintotodistuksen osoittamaa osaamista.

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija antaa erityisen näytön lukioaikaisesta osaamisestaan ja harrastuneisuudestaan liikunnassa. Liikunnan lukiodiplomin tavoitteena on, että opiskelija pohtii monipuolisesti liikunnan merkitystä elämässään samalla kehittäen fyysistä toimintakykyään, liikunnallista erityisosaamistaan, harrastuneisuuttaan ja yhteistyökykyjään. Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat liikunnan osioiden lisäksi liikunnallisen tutkielman sekä portfolion tekeminen. Liikunnan lukiodiplomi muodostuu liikuntakykyisyyden, liikuntatietojen, erityisosaamisen, harrastuneisuuden ja yhteistyötaitojen sekä portfolion muodossa tehtävän itsearvioinnin muodostamasta kokonaisuudesta.

5.19 Musiikki

Pakolliset kurssit

1. Musiikki ja minä (MU1)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija löytää omat tapansa toimia musiikin alueella. Osallistumalla musiikilliseen toimintaan hän saa kokemuksia musisoinnista, syventää omaa osaamistaan ja pohtii asemaansa musiikin kuuntelijana, tulkitsijana, tekijänä ja kulttuuripalvelujen käyttäjänä. Omakohtaisen musiikkisuhteen kautta opiskelija ymmärtää musiikin merkityksiä elämässä ja ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Kurssilla tutustutaan opiskelijoiden omaan ja muuhun paikalliseen musiikkitoimintaan.

Opiskelija kehittää äänenkäyttöään ja soittotaitoaan musiikillisen ajattelun ja ilmaisun välineenä. Kurssilla syvennetään musiikin ja musiikkikäsitteiden tuntemusta käytännön musisoinnin avulla. Opiskelija oppii tarkkailemaan ääniympäristöään ja perehtyy kuulonhuoltoon.

2. Moniääninen Suomi (MU2)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan suomalaista musiikkia ja vahvistaa omaa kulttuurista identiteettiään. Opiskelija tutkii erilaisia Suomessa esiintyviä musiikkikulttuureja ja niiden sisäisiä osakulttuureja sekä oppii ymmärtämään niiden taustatekijöitä, kehitystä ja olennaisia piirteitä. Kurssin toteuttamisessa otetaan myös huomioon, että suomalaiset musiikkikulttuurit ovat osa eurooppalaista ja globaalia musiikkimaailmaa.

Opiskelussa käytetään monipuolisia työtapoja, erityisesti musisointia ja kuuntelua. Musisoitaessa kiinnitetään huomiota oman taiteellisen ilmaisun sekä kuuntelu- ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen. Musiikkiohjelmistoon valitaan eri musiikinlajeja populaari- ja taidemusiikista perinnemusiikkiin.

Valtakunnalliset syventävät kurssit

3. Ovet auki musiikille (MU3)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan itselleen uusia musiikinlajeja, musiikkityylejä ja -kulttuureja sekä ymmärtää musiikin kulttuurisidonnaisuutta. Hän tarkastelee eri musiikkikulttuurien käytäntöjen samankaltaisuutta tai erilaisuutta ja oppii ymmärtämään, miten jokainen kulttuuri määrittelee itse oman käsityksensä musiikista. Kurssilla tutustutaan syvällisesti joihinkin musiikinlajeihin tai musiikkikulttuureihin. Opiskelija kehittää musisointitaitojaan sekä taitojaan hankkia ja käsitellä tietoa. Kurssin voi suorittaa myös projektina.

4. Musiikki viestii ja vaikuttaa (MU4)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu musiikin käyttöön ja vaikutusmahdollisuuksiin eri taidemuodoissa, monimediaisissa tieto- ja viestintäympäristöissä sekä yhteiskunnassa. Opiskelija tutkii musiikin yhteyttä tekstiin, kuvaan ja liikkeeseen ja perehtyy tarkemmin musiikin käyttötapoihin esimerkiksi elokuvassa, näyttämöllä, joukkoviestimissä tai verkkoympäristöissä muutaman rajatun näytteen avulla. Sisältöjen tarkastelussa painottuu pyrkimys kokonaisuuksien ymmärtämiseen. Musiikin vaikuttavuutta tutkitaan analysoimalla olemassa olevaa materiaalia tai tuottamalla sitä itse. Kurssin voi suorittaa myös taiteidenvälisenä tai monialaisena projektina.

Koulukohtaiset soveltavat kurssit

5. Bändikurssi (MU5)

Tavoitteet

• opiskelija kehittää omaa laulu- ja soittotaitoaan
• opiskelija oppii musisoimaan ryhmässä
• opiskelija oppii sovittamaan musiikkia
• opiskelija saa positiivisia kokemuksia esiintymisestä

Sisällöt

• monipuolinen laulu- ja soitto-ohjelmisto
• mahdollisuuksien mukaan esiintymisiä koulun juhlissa ja tapahtumissa

Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S).

6. Lucia-kurssi pariton (MU6)

Valmistetaan yhdessä konserttikokonaisuus joka esitetään kaikille Tornion kirkossa. Lisäksi esiintymisiä on esim. vanhainkodilla ja Aineen taidemuseolla. Opiskelija voi laulaa kuorossa, solistina tai soittaa bändissä. Tavoitteena musiikillisesti ja yhteisöllisesti antoisa kokemus.

Kurssi on puolen lukiokurssin mittainen ja järjestetään parittomina vuosina. Opiskelija saa yhden kurssin opiskeltuaan sekä MU6- että MU7- kurssit.

Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S).

7. Lucia-kurssi parillinen (MU7)

Valmistetaan yhdessä konserttikokonaisuus joka esitetään kaikille Tornion kirkossa. Lisäksi esiintymisiä esim. vanhainkodilla ja Aineen taidemuseolla. Opiskelija voi laulaa kuorossa, solistina tai soittaa bändissä. Tavoitteena musiikillisesti ja yhteisöllisesti antoisa kokemus.

Kurssi on puolen lukiokurssin mittainen ja järjestetään parillisina vuosina. Opiskelija saa yhden kurssin opiskeltuaan sekä MU6- että MU7- kurssit.

Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S).

Valtakunnallinen soveltava kurssi

8. Musiikin lukiodiplomi (MU8)

Opetushallitus on kehittänyt lukiodiplomit ylioppilastutkinnon kehittämistyöryhmän ja lukiodiplomityöryhmän työn pohjalta, jotta lukion opiskelija saisi mahdollisuuden antaa erityisen näytön osaamisestaan ja harrastuneisuudestaan taito- ja taideaineissa. Opetushallitus antaa lukiodiplomeihin valtakunnalliset suorittamisen ohjeet, ehdot ja arviointikriteerit sekä todistuksen muodon. Lukiodiplomit täydentävät muiden lukio-opintoihin liittyvien erillisten näyttöjen tavoin lukion päättötodistuksen ja ylioppilastutkintotodistuksen osoittamaa osaamista.

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija antaa lukioaikanaan näytön musiikillisesta erityisosaamisestaan ja erityisestä harrastuneisuudestaan musiikissa. Opiskelija osoittaa musiikillista osaamistaan ja harrastuneisuuttaan valmistamalla musiikin taidollista ja tiedollista hallintaa osoittavan projektin tai kokoamalla näytesalkun lukioaikaisista musiikkiopinnoistaan ja -toiminnastaan. Musiikin lukiodiplomin voi toteuttaa joko yksin tai ryhmän jäsenenä. Kurssin keskeiset sisällöt perustuvat musiikin lukiodiplomin erilaisiin toteutustapoihin ja osa-alueisiin. Musiikin lukiodiplomi muodostuu neljästä osasta, jotka ovat opiskelijan musiikillinen omaelämäkerta, musiikkiprojekti tai musiikillinen näytesalkku, yhteenveto ja arvioitsijoiden lausunto.

5.20 Kuvataide

Pakolliset kurssit

1. Kuvat ja kulttuurit (KU1)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tutkii kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin sisältöjä, ilmiöitä, prosesseja ja toimintatapoja
• käyttää kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin keinoja kuvailmaisussaan ja tekee omakohtaisia ratkaisuja
• tarkastelee omia ja muiden kuvakulttuureja sekä taiteen, median ja muun visuaalisen kulttuurin ajankohtaisia ilmiöitä
• tutkii kuvataidetta ja muuta visuaalista kulttuuria yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista itsenäisesti ja ryhmän jäsenenä
• tarkastelee erilaisia kuvia teoksen, tekijän ja katsojan näkökulmista kuvatulkinnan menetelmiä käyttäen
• ymmärtää kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin merkityksen omassa elämässään, yhteiskunnassa ja globaalissa maailmassa.

Keskeiset sisällöt

• omat kuvat identiteettien rakentajina, kulttuurisen moninaisuuden ilmentäjinä ja kulttuuriperinnön uudistajina
• vaikuttaminen omissa ja muiden kuvissa, taiteessa, mediassa ja muissa ympäristöissä
• erilaiset käsitykset taiteesta ja muusta visuaalisesta kulttuurista
• kuvataiteen käsitteistö, kuvatyypit ja kuvastot
• kuvalliset, sanalliset ja muut kuvatulkinnan keinot
• taiteen, median ja muun visuaalisen kulttuurin ajankohtaiset ilmiöt

2. Muotoillut ja rakennetut ympäristöt (KU2)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tutkii ympäristön kuvakulttuurien yhteyksiä omiin kuviin, taiteeseen ja kulttuuriperintöön kuvailmaisun taitojaan syventäen
• tarkastelee rakennettuja ja luonnon ympäristöjä kulttuurisen moninaisuuden ja kestävän kehityksen kannalta
• käyttää arkkitehtuurin, muotoilun ja tuotteistamisen sisältöjä, prosesseja ja toimintatapoja kuvallisen tuottamisen lähtökohtana
• osallistuu ja vaikuttaa erilaisiin ympäristöihin visuaalisuutta ja muita tiedon tuottamisen tapoja käyttäen
• tarkastelee luonnon, arkkitehtuurin ja muotoilun henkilökohtaisia, yhteisöllisiä, yhteiskunnallisia ja globaaleja merkityksiä
• ymmärtää taiteen merkityksen erilaisissa ympäristöissä ja niiden suunnittelussa sekä ajankohtaisissa yhteiskunnallisissa kysymyksissä.

Keskeiset sisällöt

• ympäristön kuvakulttuurit identiteettien rakentajina ja kulttuuriperinnön uudistajina
• luonto, rakennettu ympäristö, muotoilu, tuotteistaminen, palvelut, mediaympäristöt ja virtuaalimaailmat kuvallisen tuottamisen lähtökohtana
• ympäristön suunnittelun ja muotoilun käsitteistö ja kuvastot
• ympäristön kuvakulttuurien tulkinnan keinot
• luonnon, arkkitehtuurin ja muotoilun ajankohtaiset ilmiöt

Valtakunnalliset syventävät kurssit

3. Osallisena mediassa (KU3)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tutkii median yhteyksiä muihin ympäristöihin, omiin kuviin, taiteeseen ja kulttuuriperintöön kuvallisen viestinnän sekä tieto- ja viestintäteknologian osaamistaan syventäen
• tarkastelee mediakulttuureja kulttuurisen moninaisuuden ja kestävän kehityksen kannalta
• käyttää median sisältöjä, ilmiöitä, suunnitteluprosesseja ja toimintatapoja kuvallisen tuottamisen lähtökohtana
• osallistuu ja vaikuttaa mediaympäristöihin visuaalisuutta ja muita tiedon tuottamisen tapoja käyttäen
• tarkastelee mediakulttuurien henkilökohtaisia, yhteisöllisiä, yhteiskunnallisia ja globaaleja merkityksiä
• ymmärtää visuaalisuuden merkityksen mediaviestinnässä, mediaympäristöissä ja mediaesityksissä sekä niiden suunnittelussa ja tuottamisessa.

Keskeiset sisällöt

• mediakulttuurit identiteettien rakentajina ja kulttuuriperinnön uudistajina
• median sisällöt, tuotteet, palvelut, ilmiöt ja ympäristöt kuvallisen tuottamisen lähtökohtana
• median käsitteistö, kuvatyypit ja kuvastot
• mediaesitysten tulkinnan keinot
• median ajankohtaiset ilmiöt ja kysymykset

4. Taiteen monet maailmat (KU4)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tutkii taiteen sisältöjen, ilmiöiden ja toimintatapojen yhteyksiä omiin kuviin, ympäristöön ja kulttuuriperintöön ilmiökeskeistä lähestymistapaa hyödyntäen
• tarkastelee eri aikoina ja eri ympäristöissä tuotettua kuvataidetta kulttuurisen moninaisuuden ja kestävän kehityksen kannalta
• soveltaa erilaisia materiaaleja, tekniikoita ja ilmaisun keinoja itsenäisessä ja yhteistoiminnallisessa kuvallisessa työskentelyssä
• tarkastelee kuvataiteen merkityksiä yksilölle, yhteisölle ja yhteiskunnalle soveltamalla kuvatulkinnan menetelmiä
• tutkii omaan elinympäristöön ja yhteiskuntaan liittyviä ilmiöitä kuvallisesti ja muita tiedon tuottamisen tapoja käyttäen
• ymmärtää taiteen merkityksen rakennetuissa ja luonnon ympäristöissä, omissa kuvissa sekä vaikuttamisessa ja osallistumisessa.

Keskeiset sisällöt

• taiteen maailmat identiteettien rakentajina, kulttuurisen moninaisuuden ilmentäjinä ja kulttuuriperinnön uudistajina
• eri aikoina, eri ympäristöissä ja eri kulttuureissa tuotettu kuvataide
• kuvataiteen käsitteistö, kuvatyypit ja kuvastot
• kuvalliset, sanalliset ja muut taiteen tulkinnan keinot
• taiteen ajankohtaiset ilmiöt ja kysymykset

Koulukohtainen soveltava kurssi

5. Kuvataiteen työpaja (KU5)

Kuvataiteen työpajassa syvennetään jonkin kuvataiteen työskentelymuodon osaamista: voidaan opetella itselle kokonaan uusi tekniikka tai opitaan taitavammaksi kuvan tekijäksi. Kurssi on intensiivikurssi, jossa keskitytään työskentelemään yhdellä tai kahdella eri tekniikalla rajatusta teemasta. Teemat valitaan kurssin alussa. Ne voivat liittyä itselle merkityksellisiin asioihin, ajankohtaisiin ilmiöihin, taidehistoriasta tuttuihin teemoihin tai lukion yhteisiin aihekokonaisuuksiin. Käytettävät tekniikat ja sisällöt/teemat päätetään kurssin alussa yhdessä keskustellen.

Seuraavista kolmesta työpajoista valitaan yksi pääasialliseksi työskentelymuodoksi: 

1. Designtyöpaja: tuotesuunnittelua ja muotoilua

Käytettävinä olevina materiaaleina voivat olla erilaiset savilaadut ja lasitteet (keramiikkapaja), puu, metallit, pehmeät materiaalit, kipsi, pahvit ja kierrätysmateriaalit. Kurssilla keskitytään yhteen valittuun pääasialliseen materiaaliin. Tekeminen painottuu kolmiulotteiseen, plastiseen muotoiluun, kuvanveistoon ja rakentamiseen. Talvikuukausina voidaan keskittyä myös lumen- tai jäänveistoon.

2. Grafiikanpaja: taidegrafiikkaa

Mahdollisia grafiikan painotekniikoita voivat olla ainakin puupiirros, linoleikkaus, kuivaneula, carborundum, serigrafia tai jokin grafiikan uusi menetelmä.

Opiskelija tutustuu oman tekemisen kautta valitun tekniikan materiaaleihin, työprosessin eri vaiheisiin ja töiden esille laittoon. Aineen taidemuseon grafiikan paja on käytettävissä työpajan aikana (metalligrafiikka) niin sovittaessa.

3. Maalauksen työpaja

Maalauksen työpajassa voi opetella hallitsemaan jonkin maalaustekniikan varmemmin tai opetella uuden tekniikan alusta asti. Työpaja rohkaisee uuden kokeiluun ja hetkeen heittäytymiseen. Valittavia tekniikoita ovat esimerkiksi akvarelli-, guassi-, akryyli-, tempera- ja kuivapastellimaalaus.

Tavoitteet

• päästää omat luovat voimat tehokkaaseen käyttöön: innostunutta, voimakasta ja määrätietoistakin ilmaisua rajatuilla tekniikoilla rajatusta aiheesta
• opitaan etsimään ja rakentamaan taiteelliselle työskentelylle myös sisältöjä
• syventää omaa taiteellista ilmaisua
• harjaantua tavoitteelliseen, prosessinomaiseen työskentelyyn
• rohkaistua keskustelamaan ryhmässä taiteesta, vaihtamaan mielipiteitä ja näkemyksiä

Sisältö

• uuden työskentelytavan/tekniikan harjoittelu tai jo opitun tekniikan taitojen syventäminen
• valitaan 1-2 työskentelymuotoa luetelluista työpajoista: opiskelija keskittyy yhteen valittuun tekniikkaan, mutta voi halutessaan kokeilla toisen työpajan menetelmiä
• Yhden kurssin aikana voidaan ryhmässä keskittyä maksimissaan kahden työpajan sisältöihin

Arviointi

Kuvataiteen työpaja-kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S)

Valtakunnallinen soveltava kurssi

6. Kuvataiteen lukiodiplomi (KU6)

Opetushallitus on kehittänyt lukiodiplomit ylioppilastutkinnon kehittämistyöryhmän ja lukiodiplomityöryhmän työn pohjalta, jotta lukion opiskelija saisi mahdollisuuden antaa erityisen näytön osaamisestaan ja harrastuneisuudestaan taito- ja taideaineissa. Opetushallitus antaa lukiodiplomeihin valtakunnalliset suorittamisen ohjeet, ehdot ja arviointikriteerit sekä todistuksen muodon. Lukiodiplomit täydentävät muiden lukio-opintoihin liittyvien erillisten näyttöjen tavoin lukion päättötodistuksen ja ylioppilastutkintotodistuksen osoittamaa osaamista.

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija antaa erityisen näytön lukioaikaisesta osaamisestaan ja harrastuneisuudestaan kuvataiteessa. Kuvataiteen lukiodiplomin tavoitteena on, että opiskelija osoittaa kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin laaja-alaista osaamistaan tuottamalla, tulkitsemalla ja arvottamalla monipuolisesti erilaisia kuvia. Kurssin keskeiset sisällöt perustuvat opiskelijan lukiodiplomille asettamiin tavoitteisiin sekä hänen valitsemaansa tehtävään, näkökulmaan ja toteutustapaan. Kuvataiteen lukiodiplomi muodostuu teoksesta sekä työskentelyprosessia, itsearviointia ja kuvataiteen tuntemusta kuvaavasta portfoliosta.

5.21 Opinto-ohjaus

Pakolliset kurssit

1. Minä opiskelijana (OP1)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tutustuu lukio-opintojen käytänteisiin, opintojen rakenteeseen sekä ylioppilastutkintoon
• harjaantuu lukiossa vaadittaviin opiskelutaitoihin sekä omien vahvuuksien ja kiinnostusten kohteiden kartoittamiseen liittyvissä keskeisissä tiedoissa ja taidoissa
• pohtii elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen liittyviä kysymyksiä.

Keskeiset sisällöt

• opiskelu- ja tiedonhankintataidot, oppimaan oppiminen
• lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon suunnittelu; henkilökohtainen opiskelusuunnitelma ja ylioppilastutkintosuunnitelma
• jatko-opintojen pohtiminen ja ammatillinen suuntautuminen; jatko-opinto- ja urasuunnitelma
• itsetuntemus ja sen kehittäminen
• elämänhallintataidot
• oman oppimisen arviointi
• jatko-opintoihin ja tulevaisuuden suunnitteluun liittyvät tietolähteet, sähköiset ohjauspalvelut ja hakujärjestelmät
• työelämään sekä toisen ja korkea-asteen koulutuspaikkoihin tutustuminen
• lukio-opintojen kannalta kulloinkin ajankohtaiset asiat

2. Jatko-opinnot ja työelämä (OP2)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• kehittää edelleen itsetuntemustaan sekä elämänsuunnittelu- ja elämänhallintataitojaan
• perehtyy jatkokoulutuksen ja työelämän kannalta sellaisiin keskeisiin teemoihin, jotka auttavat ura- ja elämänsuunnittelutaidoissa sekä antavat valmiudet jatko-opintoihin ja työelämään siirtymiselle
• tutustuu toisen ja korkea-asteen erilaisiin koulutusvaihtoehtoihin sekä muuhun koulutustarjontaan
• lisää työelämätaitojaan sekä syventää työelämätuntemustaan.

Keskeiset sisällöt

• jatko-opintomahdollisuudet Suomessa ja ulkomailla
• työelämätietous, muuttuva ja monimuotoinen työelämä
• yrittäjyys
• työelämä- ja työnhakutaidot
• työelämään sekä jatko-opintoihin tutustuminen
• jatko-opintojen ja tulevaisuuden suunnittelu, jatko-opintoihin hakeutuminen
• henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, ylioppilastutkintosuunnitelman sekä jatko-opinto- ja urasuunnitelman päivittäminen
• lukio-opintojen kannalta kulloinkin ajankohtaiset asiat 

5.22 Teemaopinnot

Valtakunnalliset syventävät kurssit

1. Monitieteinen ajattelu (TO1)

Kurssin tavoitteena on tarjota tilaisuuksia ajattelun taitojen kehittämiseen laaja-alaisesti ja oppiainerajat ylittävästi. Opiskelijat oppivat hahmottamaan eri tieteen- ja taiteenalojen välisiä yhteyksiä sekä niiden keskeisten periaatteiden ja käsitteiden vuorovaikutusta yhtä tiedonalaa laajemmissa kokonaisuuksissa. Kurssin aikana opiskelijat kehittävät kriittistä ja luovaa ajatteluaan itsenäisesti ja yhteistoiminnassa muiden kanssa. He analysoivat ja arvioivat erilaisia käsitejärjestelmiä ja näkökulmia ja käyttävät niitä johtopäätösten ja ratkaisujen tekemiseen. Kurssin keskeiset sisällöt valitaan vähintään kahdesta eri oppiaineesta tai aihekokonaisuudesta.

Vesientutkimuskurssi on yksi esimerkki toteutustavasta.

Vesientutkimuskurssi

Kurssi toteutetaan yhteistyönä Tornion ja Haaparannan lukioiden kesken siten, että kummastakin lukiosta mukaan otetaan noin 15 opiskelijaa. Kurssilla harjoitellaan vesianalyysien tekoa, tehdään aineistokeruu- ja tutkimusmatka pitkin Tornionjokivartta jokisuulta aina latvavesille asti. Matkan jälkeen kokoonnutaan laatimaan kurssin loppuraportti kertyneestä aineistosta.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• perehtyy biologian ja kemian kenttätutkimusmenetelmiin käytännössä
• oppii työskentelemään eri oppilaitoksista ja erilaisista koulukulttuureista tulevien opiskelijoiden kanssa samassa ryhmässä
• käyttää äidinkielen ohella ruotsia (ja englantia) aineenopiskelutilanteissa
• tutustuu Lappilaiseen jokiluontoon ja sen kulttuurivaikutuksiin
• saa luontoelämyksiä ja oppii retkeilytaitoja lukion teoreettisten opintojen vastapainoksi

Keskeiset sisällöt

• vesianalyysimenetelmien opiskelu
• kolmipäiväinen aineistonkeruuretki pitkin jokivartta aina Ruotsin pohjoisille tuntureille asti
• kaksikielisen (suomi-ruotsi) raportin työstäminen molempien koulujen kotisivuille

Arviointi

Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä, joka edellyttää kurssin kaikille osioille osallistumista.

2. Tutkiva työskentely teknologialla (TO2)

Tieto- ja viestintäteknologian kurssin tavoitteena on, että opiskelija suunnittelee, toteuttaa ja esittää yksin tai yhteistyössä muiden opiskelijoiden kanssa johonkin ilmiöön tai aihepiiriin liittyvän dokumentoidun projektin, tutkielman, keksinnön tai muun tuotoksen. Samalla hän kehittää osaamistaan tieto- ja viestintäteknologiassa. Lisäksi tavoitteena on, että opiskelija saa tilaisuuksia oppiainerajat ylittävään työskentelyyn ja yhteistyöhön. Kurssin keskeisillä sisällöillä on yhteys kahden tai useamman eri oppiaineen tietoihin ja taitoihin sekä aihekokonaisuuksiin.

Opiskelija tai työpari voi valita vapaasti aiheen käyttäen vähintään kahta lukiossa opetettavaa oppiainet-ta. Aiheen käsittelyssä ja kurssin lopputyössä pitää käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa (tvt) monipuolisesti. Kurssin lopputyö edellyttää monipuolisen lähdemateriaalin käyttöä. Opettajat toimivat opiskelijoiden itsenäisen prosessin ohjaajina. Kurssi on tarkoitettu lukion toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoille ja kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

3. Osaaminen arjessa (TO3)

Vapaaehtoistoiminnan, työelämän, liikennekasvatuksen tai kansainvälisen toiminnan kurssilla opiskelija saa tilaisuuksia tietojensa ja taitojensa soveltamiseen käytännön työtehtävissä ja tilanteissa. Tarkoituksena on vahvistaa opiskelijoiden koulussa hankkiman osaamisen ja arkielämän välistä yhteyttä. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii ymmärtämään yhteiskunnan toimintaperiaatteita ja kehittää työelämässä tarvittavaa osaamista koulun ulkopuolisissa toimintaympäristöissä. Hän saa mahdollisuuksien mukaan tilaisuuksia osaamisensa syventämiseen myös kansainvälisessä yhteistyössä. Opiskelijalle voidaan lukea hyväksi kokonaan tai osin kurssin tavoitteiden ja sisältöjen mukainen muualla hankittu osaaminen.

Opiskelijan esitettyä todistuksen osallistumisestaan vapaaehtoistoimintaan, työelämään, liikennekasvatustoimintaan tai kansainväliseen toimintaan, voi opiskelija saada rehtorin päätöksellä kurssin. Autokoulua ei lasketa tähän mukaan.

5.25 Tornion yhteislyseon lukion muut opinnot

Koulukohtaiset soveltavat kurssit

1. Lukiolaisen TVT-kurssi (M1)

Lukion valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan eivät kuulu tieto- ja viestintätekniikan opinnot. Lukiolaiselta edellytetään kuitenkin hyviä taitoja tieto-ja viestintätekniikassa eri kursseilla, jatko-opiskeluissa ja työelämässä. Suurella osalla taidot ovat puutteelliset tai rajoittuvat lähinnä sosiaalisen median tehokäyttöön.

Kurssilla tehdään eri oppiaineisiin liittyviä harjoituksia tieto- ja viestintätekniikkaan liittyen. Lukiostamme valmistuva opiskelija on saavuttanut TVT-taitojen osalta sähköisen asioinnin taidot, elinikäisen oppimisen valmiudet sekä jatko-opinnoissa ja tulevaisuuden työelämässä tarvittavat tieto- ja viestintätekniset valmiudet.

Jokaisen lukiolaisen tulee valita tämä kurssi ensimmäisenä opiskeluvuotena ja kurssi voidaan hajauttaa useammalle jaksolle.

Opiskelija voi saada kurssin osia suoritetuksi osaamisen näytöillä ja osaamisen jakamisella toisille opiskelijoille ryhmässä.

Kurssin tavoitteita

• Opiskelija ottaa käyttöön yhteiset kaikille opiskelijoille käytössä olevat palvelut
• peda.net, Gafe, tabletkoulu.fi, sanomapro.fi, e-oppi jne.
• Opiskelijalla on käsitys yleisimmistä sosiaalisen median palveluista ja osaa toimia niissä vastuullisesti ja hyvien tapojen mukaisesti.
• Opiskelija osaa käsitellä ja jakaa tekstiä pilvessä eri oppiaineissa
• Opiskelija hallitsee keskeisimmät asiat tekijänoikeuksista
• Opiskelija osaa asentaa ohjelmia turvallisesti omalle laitteelleen.
• Opiskelija hallitsee sähköisen kurssikokeen ja ylioppilaskokeen teknisen osan sisältäen mm.
  • Oman laitteen usb-käynistyksen
  • Tekstinkäsittelyn ja taulukkolaskennan LibreOffice-ohjelmilla
  • Yksinkertaisen kuvankäsittely
• Eri oppiaineista tulevat tarpeet tulevat opettajien ja aineryhmien ehdotuksista

Hyväksytysti opiskeltu kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S)

2. Tutor-kurssi (M2)

Opiskelija voi toimia toisena opiskeluvuotenaan ns. tutorina, jonka tehtäviin kuuluu luku­vuoden alussa auttaa ensimmäisen vuoden opiskelijoita mm. perehdyttämällä nämä lukio-opintoihin. Tutorin tehtäviin kuuluu myös lukiosta kertominen vanhempainil­loissa ja lukioinfoissa.

Kurssin ohjaava opettaja määritellään lukuvuosittain.

Kurssin tavoitteet:

• oppii pienryhmäohjaustaitoja
• ohjaamalla oppiminen
• vastuuseen oppiminen
• vuorovaikutus- ja viestintätaidot
• itseohjautuvuus
• sosiaalisen verkoston laajeneminen
• uudet kokemukset
• suvaitsevaisuus
• tekemisen ilo

Hyväksytysti opiskeltu kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S).

3. Draama (M3)

Draama on kokemuksellinen ja taidekasvatuksellinen oppiaine. Siinä tutkitaan ja opiskellaan draaman ja teatterin keinoja sekä vapautetaan ja monipuolistetaan omaa ilmaisua. Draamakurssi on oivalluksia ja kokemuksia tuottava ryhmäprosessi, jossa draaman keinoin tutkitaan erilaisia asioita, rooleja, ratkaisuja ja itselle outoja maailmoja.

Kurssin esitykselliset tavoitteet sovitaan ryhmän kanssa.

Tavoitteita

• monipuolisten ilmaisutaitojen kehittäminen
• turvallisen, myönteisen työskentelyilmapiirin luominen
• draamaharjoitusten avulla rohkaistaan ja vahvistetaan jokaisen opiskelijan omaa persoonaa
• tukea ja vahvistaa itsetuntoa
• harjoittaa yhdessä työskentelyn taitoja

Keskeiset sisällöt

• tutustutaan draaman ja teatteri-ilmaisun perusharjoituksiin ja -menetelmiin
• liike-, kontakti-, eläytymis- ja aistiharjoituksia
• puhe- ja äänen käyttötaidot
• mimiikka- ja pantomiimiharjoitukset
• improvisaatio
• roolihahmojen rakentamista

Arviointi

Hyväksytysti opiskeltu kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S).

4. Opiskelijakuntatyö, ensimmäinen osallistumisvuosi (M4)

Aktiivisesta osallistumisesta Tornion yhteislyseon lukion opiskelijakunnan toimintaan toimintakauden ajan voi saada yhden kurssin, kuitenkin enintään kaksi kurssia. Ensimmäisen osallistumisvuoden kurssi merkitään M4-kurssiksi. Opiskelijakunnan ohjaava opettaja tekee rehtorille esityksen kurssin myöntämisestä opiskelijalle.

Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

5. Opiskelijakuntatyö, toinen osallistumisvuosi (M5)

Aktiivisesta osallistumisesta Tornion yhteislyseon lukion opiskelijakunnan toimintaan toimintakauden ajan voi saada yhden kurssin, kuitenkin enintään kaksi kurssia. Toisen osallistumisvuoden kurssi merkitään M5-kurssiksi. Opiskelijakunnan ohjaava opettaja tekee rehtorille esityksen kurssin myöntämisestä opiskelijalle.

Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.